Quantcast
Channel: Fab Forty Something
Viewing all 1460 articles
Browse latest View live

Balmuirin upea uusi showroom ja syksyn uutuuksia

$
0
0
Viime viikolla Balmuir avasi ensimmäisen ulkomaisen myymälänsä Tukholman Östermalmille. Jotenkin sopii kuvaan, että ensimmäinen liike, Balmuir Brand Store Stockholm, on tyylikkäässä Tukholmassa! Sain kutsun pressimatkalle, mutta harmi kyllä, en voinut päivätöideni takia osallistua. 

Kolmipäiväinen avajaistapahtuma oli todella huikea, mm. ruotsalaisvaikuttajat Emilia de Poret ja Ebba von Sydow pitivät ystävilleen oman Balmuir-illan. Lisää Tukholman tunnelmia voit lukea Lauran blogista.

Harmitusta vähän lievensi se, että kävin tänään upouudella showroomilla Merikorttelissa Punavuoressa. Miten kaunis, suuri ja valoisa tila olikaan! Ja miten ihania tuotteita syksyksi on tulossa syysväreissä: burgundia, sammaleenvihreää, sinapinkeltaista, suurta ruutua. Lisäksi Balmuir lanseeraa upouuden kashmirvaatemalliston, Muirin.



Kauniit neuleet ja unelmanpehmeät oloasut kuuluvat Balmuirin uutuuksiin.



Myös suositusta kashmiraamutakista tulee hieman lyhyempi versio huivikauluksella. Sitä voi käyttää hyvin myös neuletakkina. Tunnustus: olen käyttänyt omaa aamutakkiani nimenomaan villatakkina. Säälihän sitä on pelkästään kotona käyttää.




Ponchojen syysvärejä - marjapuuronpunainen on tosi suloinen.



Hempeiden värien ystävälle on muutakin kaunista...




Uutuutena tulevat kuosilliset huivit, mm. suuret ruudut ja hillityt logohuivit. Harmi, kun en hoksannut napata kuvaa logohuivista, se oli nimittäin todella kaunis. Värit olivat harmaa ja beige, kuten myös ruutuhuivissa.




Laukkumallisto saa uusia malleja, mm. hobo-laukun. Myös suositusta camera bagista tulee pienempi versio.

Silkkihuivit saavat graafisia muotoja. Erityisen ihana oli ohut, pitkä huivi viinin- ja vaaleanpunaisen väreissä. Sellaisen voi sitaista kaulaan monella tavalla. Huivi näkyy camera bagin vieressä.




Balmuirin suunnittelija ja visualisti Kimmo Pirhonen (jonka käsialaa concept storet ovat) kertoi, että ruotsalaiset ovat tykästyneet litteään juhlalaukkuun ihan erityisesti. Laukkujen vieressä kauniita uutuuksia, baskeri ja uudistunut Helsinki-huivi.




Syksyn sisustusmalliston teema on Skotlanti, jossa myös kuvattiin syysmalliston kuvat. Vihreä ja viininpunainen tuovat Ylämaan kyllä mieleen!

Lakanoissa on suuret ruudut. Niitä tullaan saamaan myös musta-harmaa-kuvioisena. Vihreä-viininpunainen ruutu tulee myös pellavaservietteihin.






Tulevan syksyn ja talven jaksaa hivenen paremmin, kun voi kääriytyä suloiseen villaan... Mutta sitä ennen nautitaan täysillä kesästä! On taas niin hienoja ilmoja luvassa seuraaville päiville, ja mikä ihaninta, viikonlopulle!

Kivaa iltaa kaikille!

Lempisalaattini parsasta

$
0
0
Olen herännyt parsakauteen aika myöhään, sehän on varsinaisesti jo ohi, mutta ruokakaupasta silti saa aika muhkeita vihreitä parsoja. Rakastan parsaa! Se on hyvää perinteisen kastikkeenkin kanssa, mutta superherkullista salaatissa, joka löytyy Jonna Vormalan kirjasta Jäävuoren huippu.

Ostin Jäävuoren huipun heti sen ilmestyttyä 2016, ja se on yksi lempikeittokirjoistani. Koko kirja pelkkiä salaatteja, ja millaisia! Tosi monia olen tehnyt, mm. alkukesän savulohisalaattia, rapeaa prosciutto-melonisalaattia, lämmintä fetasalaattia ja lämmintä bataatti-papusalaattia.

Parsasalaatti on kuitenkin omaan suuhuni ehdoton ykkönen, tosin pikkuisen muuntelin reseptiä.



Höylätyn parsasalaatin ohje on:

500g vihreää parsaa
1/2 dl pinjansiemeniä
50g parmesaania
1dl tilliä hienonnetuna
1dl ruohosipulia hienonnettuna
2 rkl oliiviöljyä
2 rkl sitruunamehua
1/4 tl mustapippuria

Valmistin salaatin näin: pesin parsat, leikkasin varresta kovan osan pois ja paloittelin parsat, halkaisin pituussuunnassa kahtia.

Paistoin parsat rapeiksi pannulla tilkalla oliiviöljyä. Parsat eivät saa paistua liian pehmeiksi. Laitoin parsat tarjoiuastiaan, ja lisäsin loput ainesosat niiden sekaan.

Jonnan ohjeessa parsat vuollaan sellaisenaan, keittämättä tai paistamatta, salaattiin. On makuasia kummasta tykkää enemmän. Minusta lämmin, rapsakka parsa on vaan niin hyvää, ja vatsalleni ehkä helpompaa kuin raaka.



Maulla on väliä, mm. parmesaanilla. Oma suosikkini on ihan vain Pirkan parmesaani, italiastahan sekin on, ja maultaan todella ihana. Näin lämpimällä suolainen parmesaani on todella hyvää! Pala ennen sen vuolemista katosi aika äkkiä suuhun...



Parsasalaatin kanssa grillasimme broileria. Tekaisin ex tempore-marinadin yhdestä ohjeesta, johon tuli majoneesia. Halusin jättää majoneesin pois, ja laitoin tilalle öljyä. Tulipa maukas ja simppeli, pitääpä jakaa senkin ohje täällä joku kaunis päivä.



Ainut suruni ruuan suhteen oli, että salaattia olisi pitänyt tehdä kaksinkertainen annos! Olisin voinut helposti syödä koko 500g - siinäpä olisi tullut päivän vihannekset kerralla!

Olen muutenkin aikamoinen jumittaja, jos ihastun johonkin ruokaan, niin sitä tekee mieli syödä monta päivää peräkkäin. Yksi mihin en koskaan tule kyllästymään on kaurapuuro! Sitäkin voi tuunata niin monella tapaa. Tällä hetkellä syön sitä mustikoiden kanssa.

Joko sinun kesäkeittiösi on avautunut, ja mikä on lempireseptisi?

Kaunista ja aurinkoista iltaa!


Palanen aurinkoa mekoissa

$
0
0
Ihanien ilmojen myötä olen pitänyt tosi paljon mekkoja. Tosin olen huomannut sen, että töihin sopivia hellemekkoja en juuri omista. No, pian alkaa loma, ja mekot saavat olla rentoja ja keveitä. Olen ihastunut kovasti keltaiseen väriin. Monesti kuule naisten sanovan, että heille ei sovi keltainen - kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikille sopii värianalyysin vuodenajan mukaan jonkin sävyinen keltainen. Jos keltaista mielii, kannattaa etsiä itselleen se omin sävy.

Itse kun edustan syksytyyppiä, omia keltaisiani on ihan hurja määrä, mm. luonnonkullankeltainen,, curry sahrami, hunaja, suomuurain, aurngonkukankeltainen, vehnänkeltainen, autiomaan-, hunajamelonin- ja oljenkeltainen, näin muutaman mainitakseni.

Kevään naiselle sopivat kaikki heleät keltaiset: voikukka, leinikki, keltainen jaffa, voi, kehäkukka ja sitruuna. Kesän naista pukee harmaankeltainen, sitruunaperhonen, banaaninkeltainen sekä pastellinkeltainen. Talven nainen valitsee puhtaan keltaisen.

Keltaisen kanssa tykkään asustaa luonnollisilla väreillä, beige, taupe, kulta ja puuteripinkki ovat lemppareitani sen kanssa.


10. By TiMo (Suosikki!) 11. Samsoe & Samsoe
14. Unisa 15. Billi Bi 

Boozt alettaa nyt -20% melkein kaikesta, kengistä jopa -25%. Kaikki wow20 -koodilla merkatut ovat kampanjatuotteita, joten kannattaa tsekata!

Mukavaa illanjatkoa!


*sisältää mainoslinkkejä

Kullanhohtava jättihuivi Balmuirilta ja aurinkoinen itapäiväretki

$
0
0
Lyhyeksi suunniteltu kuvausmatka venyi aurinkoiseksi retkeksi Etelä-Helsingissä. Nappasimme muutamat kuvat Eirassa, ja jatkoimme ex tempore-retkeämme sieltä vielä kahvilaan ja Löylyyn. 

Lämmittäjänä toimi ihana Balmurin uutuushuivi, kullanhohtava Ciara, jonka sain viime viikolla mukaani Balmurin uudelta showroomilta. Siitä tuli heittämällä tämän hetken suosikkihuivini: se on valtavan kokoinen, pellavaa, ja lisäksi se hohtaa kauniisti kullalle. Huivia saa tällä hetkellä vain liikkeistä, ja sitä on myös hopeansävyisenä.



Eira on yksi suosikkialueitani Helsingissä. Se on kuin pieni kylä. Siellä on kiva kävellä, on rauhallista, ja kauniita taloja on joka mutkan takana. Lisäksi siellä on rauhallista kuvata, sillä en tunne oloani mukavaksi, jos joku katsoo... Ainoa katsoja oli pikkuinen koira, joka vahti ikkunasta meitä herkeämättä. Se oli niin söötti ja hassu, että olihan se myös kuvattava.

Onneksi kahvila Succes Korkeavuorenkadun alkupäässä oli auki, sillä kuvaussession jälkeen teki mieli välipalaa. Siellä on kaupungin parhaat pullat. Puolitimme ihanan tosca-suklaapullan ja joimme mehut.

Tässä olisi tietysti ollut hyvä sauma lähteä kotiin töitä tekemään, mutta mitä vielä, suuntasimme vielä etelämpään. Vuorossa oli kesän ekat Löylyt! Löyly ei ollut edes täynnä, liekö formulat samaan aikaan verottaneet kävijöitä. Samanaikaisesti ilma tyyntyi ja lämpeni. Otin InstaStoryyn muutaman pätkän. Siellä istuksimme hetkisen juttelemassa ensin pöydässä, sitten portailla. Paikalla oli myös dj, joka soitti hyvää musaa.

Tulipa taas mieleen, miten ihana kaupunki Helsinki on kesällä. Tällainen maalaistyttö nauttii! Pitää nyt lomalla tsempata ja retkeillä enemmän siellä suunnalla.



Pikkuinen koirannaama vahti meitä herkeämättä.








huivi Balmuir (saatu)
mekko H&M
koripohjakengät Marenas
aurinkolasit RayBan

Viikonloppu tuli todella tarpeeseen, ja nyt sitten on vielä viikko ennen lomaa. Huomenna töiden jälkeen treffaan jälleen Pian pienen suunnittelupalaverin merkeissä.

Leppoista iltaa!

Loman alettua aion...

$
0
0
Katselin ihmeissäni tämän postauksen kuvia. Yleensä näytän lomalaiselta vasta heinäkuussa, en toukokuussa. Siis toukokuussa! On ollut ylellistä pötkähtää työpäivän päätteeksi aurinkolaverille, tai tehdä grilliruokaa. Töihin on valikoitunut ikuisten farkkujen sijaan mekkoa, espadrilloa, silkkipaitaa. Ja sitä on saanut ihan nätin päivetyksenkin!

Puhumattakaan siitä, että viikonloput ovat tuntuneet minilomilta. Olin äitienpäivän tienovilla ihan stressaantunut kaikesta, ja ahdistusta lisäsi se, että olen viettänyt viime viikot väistötilassa aikamoisessa kaaoksessa. Lämmin aalto tuli juuri oikeaan aikaan ja vetäisi jalat alta ainakin meikäläiseltä.



Olen käynyt sauvottelemassa jo useasti lämpimässä kesä- no niinpä!- illassa, haistellut ensin omenapuiden, sitten syreenien tuoksua. Ja nyt kukkivat jo lempikukkani, eli lupiinit! Ja ihmetellyt joka kerran mistä se kesä taas tulla tupsahti. Tunnen olevani kuin mikäkin menninkäinen, vuosi vuodelta jäykempi, joka kömpii kolostaan tuhannen pökertyneenä valosta.



Kesäksi ei ole suunnittella mitään ihmeellstä. Pitääkö aina ollakaan. Yhdet rippijuhlat on tiedossa heinäkuussa, siinä se. En haluakaan aikatauluttaa enempää kesää, vaan jos kerrankin vaan katsotaan mitä se eteen tuo.

Joku tutkimus kertoi, että jo kahden viikon löhöily lisää riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Liikkua siis pitää lomallakin! Yritän saada askelia kerättyä lomallakin, ja helposti ne tulevat, jos tekee vaikka pihatöitä. Liikunnan jälkeen voi myös löhöillä hyvällä omallatunnolla.



Kun loma alkaa, aion kuitenkin tehdä muutaman asian:

  • Hidastan tahtia. Otan aamut rennosti, luen aamupalapöydässä ja juon sen toisenkin kupin kahvia.
  • Aloitan kuntoilun. Loppukevät, kuten aina, hiipuu kuntoilun osalta, enkä jaksa niillä tehoilla, kuin mitä alkukeväästä. Kesä on mahtava aika tehdä pitkiä pyörälenkkejä tai sauvakävelyitä kaikessa rauhassa. Olen skipannut viikkokausiksi lihaskunnon, ja eilen tein pitkästä aikaa treenin. Ja huh, miten lihakset kipeytyivät siitä. Siis lihaskuntoa myös.


  • Luen. Hyllyyn on kertynyt muutamia kirjoja, jotka odottavat avaamista.
  • Teen sitä mikä rentouttaa, eli siivoan. Älä nyt ihmettele, mutta tykkään siitä oikeasti. On kiva nähdä kättensä jäljet. Ainoa, mitä en pysty vanhan käsivamman takia tekemään, on ikkunoiden pesu. No voi harmi, tirsk...
  • Muutan rytmin. Kesällä kuuluu valvoa pitempään ja herätä myöhempään. Juu, kesäaamut ovat ihania, ja niin edelleen, mutta minulle lomaan kuuluu nukkuminen myöhään. Kesäyöt ovat myös kauniita.
  • Veljeni lapsineen tulevat kyläilemään, ja saan passata heitä sydämeni kyllyydestä, se on ihanaa.
  • Ehkä tehdään joku ex tempore-reissu jonnekin. Tai sitten ei. Katsotaan.



mekko Day Birger & Mikkelsen 
sandaalit Geox
huivi Balmuir 
laukku Day 

Ulkoa kuuluu taas tuttu ruohonleikkurin raksutus. Tänä iltana katsotaan vielä viimeinen The Good Fightin jakso, ja sitten aikaisin nukkumaan... Huomenna on taas lämmin päivä luvassa!

Mukavaa iltaa!

Ps. Tuo päivetys on purkista. Yritän huomenna kuvata sen ja kertoa mikä se on - todella hyvä tuote!

Mitä olen oppinut itseruskettavista ja pari sellaista uutuutta

$
0
0
Sain pari viikkoa sitten testiin Kicksin itseruskettavia tuotteita. En erityisemmin fanita itseruskettavia, mutta kun toukokuun ollessa näin lämmin halusin saada kalpeisiin kasvoihini, jalkoihini ja käsivarsiini hieman väriä. 

Minun ja itseruskettavien tie on ollut kivinen, ja vaikka kuinka olen levittänyt niitä ohjeiden mukaan, tulos ei ehkä kuitenkaan ole ollut mieleeni. Tällä kertaa olen kuitenkin oppinut jotain, ja tulos on ollut hyvä. Parasta Kicksin tuotteissa on luonnollinen päivetys ja hyvä tuoksu.



Ei kannata lähteä liikkelle tummimmasta sävystä, ellet ole etevä levittäjä. Minä lähdin...enkä ole etevä levittäjä. Nimittäin aloitin tuosta Instant Bronzing-vaahdosta, joka näkyi todellakin heti. Väri myös syveni muutamassa tunnissa varsinaiseksi etelänrusketukseksi.

Hyvät alotussävyt sen sijaan ovat Kicksin Overnight Self Tan Gel, geeli, jota laitetaan kasvoille, ja Overnight Self Tan Mousse, eli suuremmasta pullosta vaantoa koko kropalle. Niiden sävy on vain kevyt päivetys, vaikka etiketti kertoo sen olevan tumma. Plussaa vaahdosta: myös siitä näkee heti minne sitä on levittänyt.

Ennen levitystä käy suihkussa ja kuori iho. Kuiviin kohtiin, kuten kyynärpäiden iholle levitin hieman vaseliinia. Tämän tein, vaikka ei olisi tarvinnut, halusin olla varma, etteivät kuivemmat kohdat mene tummaksi. Kosteusvoiteet kannattaa säästää myöhemmäksi.

Levitin vaahdon jalkoihin, olkapäihin ja käsivarsiin käsin. Ja mitä opin ensimmäisestä kierroksesta: levitä itseruskettavaa myös varpaisiin ja ihan kunnolla jalkojen reunojen yli, ellet halua saada kirjavaa lopputulosta. Älä vedä sukkia jalkaan levityksen jälkeen. Itse laitoin väljät pyjamanhousut suojatakseni valkoista sohvaa. Käsivarsissa muista levittää tuotetta lähelle kainaloa.

Laitoin itseruskettavat yötä vasten, ja ta-daa, aamulla oli nätti päivetys peilissä.



Kasvogeelissa on mainio tuote, joka antaa luonnollisen päivetyksen, ei mitään rusketusta. Muista korvannipukat, dekoltee sekä niska.

Pese kädet saippualla levityksen jälkeen. Jotenkin itse unohdin tämän kohdan eka kerralla, kun levitin Instant Bronzing-vaahtoa. Arvatkaa miten kävi... Itseruskettava myös teki tyynynpäälliseen tummia jälkiä. Suosittelen siis pyyhettä tai vähemmän fiiniä tyynynpäällistä yöksi, ellet nuku selälläsi koko yötä. Klorinillahan siitä selvisi.

En myöskään ole laittanut kosteusvoiteita samana iltana kuin itseruskettavaa, vasta seuraavana aamuna. 

Kicksin tuotteet eivät ole mielestäni kovin pysyviä, muutama päivä on päivetystä, sitten kaipaa lisäilyä. Monesti itseruskettavissa on myös pistävä tuoksu, mutta tässä on tosi mieto ja kiva, vähän sitruunainen. Huomenna laittelen vielä kerroksen, mutta sitten annan auringon hoitaa loput. Kasvoille, kaulalle, dekolteella ja käsiin kyllä levitän aina Spf 50-kerrointa, muuten suojakertoimeni on 30.



Kuten olette huomanneet, blogi on ollut hiljainen muutaman päivän. Olen kahtena päivänä ottanut puolentoista tunnin unet, vaikka se on pikkuisen ollut yöunille haitallsita. Viimeinen viikko on ollut haipakka, mutta ylihuomenna kajahtaa Suvivirsi!

Kaunista torstaita kaikille!

Lomaprojekti - suolisto kuntoon

$
0
0
Tulipa vähän mahtipontinen otsikko - kaksi isoa juttua yhteen otsikkoon: "projekti" ja "kuntoon". Avataanpa vähän mitä olen viime aikoina miettinyt.

Koska rakastan erilaisia käynnissä olevia projekteja, päätin joulun jälkeen menin namilakkoon kahdeksi ja puoleksi kuukaudeksi. Se oli sinänsä helppoa, mutta jostain kumman syystä paino vain nousi. Korvasin herkut leivällä ja hunajalla, ja söin kyllä ruokaakin nemmän kuin olisi ollut tarpeen. Söin stressiin, mikä rasitti vatsaa turhan paljon. 

Kevättä kohti mentäessä tuli kaikenlaisia mutkia matkaan, odottamattomia ja ärsyttäviä. Suruakin mahtui loppukevääseen. Vaikka olen ollut kevään hyvin terve kahden päivän flunssaa ja pientä mahatautipoikasta lukuunottamatta, stressasin loppukeväästä tosi paljon, enemmän kuin yleensä stressaan. Kuten aiemmin kerroin, luokassani oli vesivahinko, ja jouduin väistötiloihin. Ja vaikka sain urheiltua hyvin, en jotenkin päässyt syömisessä kohtuuteen, olen stressisyöjä ja sillä siisti.

Olen herkkävatsainen, ja esimerkiksi brunssit, niin ihania kuin ne ovatkin, ovat vatsalleni aika kurjia juttuja. Sekasyöminen ei sovi siis ollenkaan. Eikä muuten liiallinen leivänkään puputtaminen, ei sokeri, ei hiilihappo, ei punainen liha. Eikä ne vohvelimäärät, mitä tuli syötyä. Mies kyllä yritti puhua, että onko se vohvelirauta järkevä, mutta ei mennyt läpi.



Äitienpäivän aikoihin vatsani meni sekaisin, ja oli todella ronkeli eiliseen asti. Se oli välillä kipeä ja turvonnut, välillä ihan ok. En kauheasti vahtinut syömistäni, energia meni ihan muihin juttuihin, ja viimeinen viikko meni ruuan suhteen ihan plörinäksi. Tiedostin sen, että vaikka en mielestäni näkyvästi stressannutkaan, alitajunnassa kyti kaikki loppukevään kiireet.

Ja jostain syystä jännitin kevätjuhlia ihan kauheasti. Minähän poden esiintymisjännitystä, ja vaikka en juhlissa soittanut nuottiakaan (oppilaat komppasivat eri yhtyeissä kaiken Suvivirttä myöten), oli niissä ja työvuoden paketoimisessa kuitenkin kovasti järjestämistä. Laskin muuten, että olen ollut työurallani liki kuudessakymmenessä joulu- ja kevätjuhlassa, konsertteja olen tainnut oppilaiden kanssa järjestää keskimäärin kahdeksankymmentä. Ja silti stressaan joka kerta ihan älyttömästi.

No, eilen siis oli kahdet kevätjuhlat, ja illalla jaksoin lähteä työporukoiden kanssa ulos, ja hyvä, että lähdin, sillä meillä oli superhauska ilta. Söin muuten vielä Hesessäkin. Ja eilisiltaan jäivät muuten vatsakivutkin ja sekainen vatsa.

suolisto kuntoon, terveellinen ruoka

Päätin silti jo hyvissä ajoin, että lomalla teen ryhtiliikkeen syömiseni kanssa.

Saan kiittää tästä inspiraatiosta täysin ja ainoastaan ystävääni Eevaa, joka antoi siihen ihan konkreettisen sysäyksen. Hän oli ostanut Suomen-matkallaan Kunto Plus-lehden erikoisnumeron Onnistujan opas: Suolisto kuntoon - terveyttä, elinvoimaa ja hyvinvointia(myynnissä vielä 12.6. saakka), ja noudattanut sen ohjeita, ihan osaa resepteistäkin. Eeva on aina syönyt terveellisesti, mutta meillä on se ero, että hän himoitsee välillä makeaa, minä taas syön liikaa ylipäätään.

Suolisto kuntoon -lehden artikkelit ovat kirjoittaneet ravitsemusterapeutti Irene Brondum, professori-tutkimusjohtaja Oluf Pedersen, sekä ravitsemus- ja terveystiedon kandi & liikuntatieteen maisteri Majbritt Engell. Ihan ravitsemusalan ammattilaisia siis kaikki kolme, ja artikkelit nojaavat tutkimustietoon, ei todellakaan mihinkään mutu- tai huuhaa-juttuihin.

Ensimmäiset neljäkymmentä sivua artikkeleita käsittelevät vatsan ja suoliston bakteereja, niiden toimintaa ja vahvistamista. Artikkeleiden nimet ovat mm. Bakteerintappajat, Bakteerit vaikuttavat painoon, Bakteerit vahvistavat immuunipuolustusta, Bakteerit vaikuttavat aivoihin, Bakteerien vallankumous ja Professorin vastaanotolla.

Loppulehti on loistavia reseptejä salaateista pääruokiin, dippeihin ja raasteihin, eli simppeleihin kotiruokiin, joista olin tosi innoissani. En meinaakaan alkaa kasvattamaan ituja tai elämään vegaanina, reseptien pitää olla simppeleitä ja maukkaita, lisäksi helppoja toteutettavia. Ja nyt on kesää, vihannekset parhaimmillaan, nam!

suolisto kuntoon, terveellinen ruoka

Mitään hirmuisen upouutta lehdessä ei ole ollut, esimerkiksi Paula Heinonen puhuu ihan samaa asiaa vatsan ja suolen hyvinvoinnin puolesta. Mutta jotenkin sain tämän lehden ansiosta juonesta tosi hyvin kiinni, kaikki oli kompaktissa ja kiinnostavassa paketissa.

Lehden asian pääpaino on bakteereissa, miten ne suolistossamme vaikuttavat, ja miten hyviä bakteereita ruokitaan. Suolistobakteerit ovat todella mielenkiintoisia, ja se, mihin kaikkeen ne vaikuttavat ihmisessä, on ihan käsittämätöntä. Tässä lainaus eräästä artikkelista, jossa puhutaan bakteerien vaikutuksesta aivoihin. Hiirillä oli tehty seuraavanlainen koe:

"Tuleva työhaastattelu, tärkeä kokous tai vaikea tentti voi saada kenen hyvänsä vatsan kuplimaan ja jopa juoksuttaa vessaan. Moni on kokenut, miten odotukset, jänniyts ja muut tunteet voivat vaikuttaa suolistoon ja ruuansulatukseen, mutta uusimpien tutkimustulosten mukaan vaikutus kulkee myös toiseen suuntaan: se, mitä suolistossa tapahtuu,vaikuttaa myös mielialaan.

Tutkijat pystyvät halutessan nykyisin tekemään hiiristä ahdistuneita, stressaantuneita, hajamielisiä ja unohtelevia, masentuneita, syrjäänvetätytyviä, seikkailunhaluisia tai onnellisia yksinkertaisesti vaihtamalla niiden suolistobakteerien koostumuksen toisenlasieksi. Jos otetaan esimerkiksi joukko arkoja hiiriä ja joukko uteliaita hiiriä, ja vaihdetaan niiden suolistobakteerit keskenään, alkavat aiemmin varovaiset ja arat hiiret yhtäkkiä uhkarohkeasti tutkia ympäristöään ja päinvastoin. Jos taas hiirten suolistosta poistetaan bakteerit kokonaan, tapahtuu kauheita. Hiirten stressihormonitasot nousevat korkealle, niistä tulee masentuneita, ne kärsivät ahdistuskohtauksista, saavat suolistotulehduksen ------. Ilman suolistobakteereita hiirten on vaikea tunnistaa lajitovereitaan, eivätkä ole juurikaan kiinnostuneita sosiaalisista kontakteista."

Suolisto kuntoon, Kunto Plus, terveellinen ruoka

Mitä sitten toivon saavuttavani?

No, ensinnäkin hyvän ja pirteän olon. Tokihan tässä on vielä väsymystä työvuoden jäljiltäkin, mutta vatsan pitää nyt saada ennen kaikkea rauhoittua ja levätä. Ja toisekseen toivon loppukesästä mahtuvani niihin farkkuihin, joihin en tällä hetkellä mahdu. Haluan tehdä rauhassa hyvää ja laadukasta ruokaa, syödä enemmän kasviksia ja marjoja sekä oppia uusia kana- ja kalaruokia ensi syksyä ja talvea varten. Pois jätän kokonaan paahtoleivän, namit, sokerit, alkoholin ja liian ruisleivän puputtamisen. Aion toki syödä silti tarpeeksi, koska olen liikkuvainen, tykkään sekä touhuta että urheilla. Nälkäkuureille on turha alkaa.

Koska nyt on loma, voin syödä silloin kun on oikeasti nälkä, enkä kauhealla vauhdilla viiteentoista minuuttiin kello yksitoista, kuten monesti työssä joutuu tekemään. Rauhassa syöminen on oikeasti arjen luksusta.

Suolisto kuntoon, Kunto Plus, ravinto, terveellinen ruoka

Jotta tämä löpinä ei hautautuisi kahdentuhannen kahdenkymmenenneljän blogikirjoitukseni syövereihin, kirjoitan kahden viikon päästä tilanneraportin. Kerron, miten olen syönyt ja millaisia tuntemuksia minulla on. Eeva muuten on ollut todella tyytyväinen, ja sanoi kahdessa viikossa jo saaneen energiaa lisää, ja vatsa voi hyvin. Ja ihanaa, kun on ystävä tsempparina tässä projektissa, olkoonkin, että meillä on valtameri välissä.

Kiinnostaisiko sinua kuulla miten tämä pieni ruokaremontti sujuu?

Mukavaa illanjatkoa!

Ripaus konjakinruskeaa ja kevyitä jutusteluita

$
0
0
Olen pitkästä aikaa taas hurahtanut konjakinruskeaan. Sitä löytyy lähinnä asusteissa, ja yksi kesäisiä lemppareitani onkin yhdistää konjakinruskea valkoisen, mustan tai khakinvihreän kanssa Se sopii hyvin myös nuden kanssa, ja pukee loistavasti pientä päivetystä.

Muutoin ensimmäinen varsinainen lomapäivä on sujunut leppoisissa merkeissä. Käväsin kaupungilla Piaa moikkaamassa ja yhdessä pr-toimistossa, josta sain testiin mielenkiintoisia meikkiuutuuksia.

Aamulla oli viileää, ja luulinkin päivän jäävän sellaiseksi, mutta mitä vielä, stadissa paistoi aurinko ja lämpötila nousi 21:een. Istuttiin Pian kanssa kahvilla ja parannettiin maailmaa. Olen itse asiassa vähän salaa tyytyväinen viileämmistä säistä, sillä nyt ehtii puuhailla kotona sellaisia juttuja, joita ei malta kauniilla ilmoilla tehdä. Ja voi nukkua hyvällä omallatunnolla...



Myöhäiset kesäillat ovat mukavien sarjojen aikaa. Löysin muuten Netflixiltä kevyen ja leppoisan kesäsarjan nimeltä Timeless. Siinä kolmen porukka, yksi nainen ja kaksi miestä, aikamatkailevat Yhdysvaltojen historiassa estäen pahiksia muuttamasta historiaa. Tykkään iltamyöhällä katsoa jotain sarjaa, ja tässä on tunnelmaltaan jotain samanlaista kuin muutaman vuoden takaisessa Neiti Fisherin etsivätoimistossa, harmitonta ja viihdyttävää. Että jos kaipaat päännollausta, muttet jännitystä tai ahdistusta, etkä myöskään yletöntä maailmanparannusta, niin tämä toimii.

aikuisen naisen muoti, sandaalit, Mos Mosh, Massimo Dutti

Luitteko aikoinanne Louisa M. Alcottin kirjoja, mm. Pikku naiset? Se oli yksi lemppareitani, ja ilokseni huomasin, että TV1 lähettää tiistaisin upouuden minisarjan Pikku naisista. Viimeisin filmatisointi, jonka olen nähnyt taitaa olla 90-luvulta, pääosassa Susan Sarandon ja Winona Ryder - muistankohan oikein? Vähän kevyempää katsottavaa kuin Handmaid´s Tale, joka on kyllä ollut myös superkoukuttava sarja.

aikuisen naisen tyyli, Massimo Dutti, Mos Mosh, Monki

Aurinko on vaalentanut hiukseni blondiksi, enkä erityisemmin viihdy näin vaaleana. Seuraava kampaamokäynti on muuten vasta juhannuksen jälkeen, joten vielä pitää jaksaa antaa hiusten olla. Aion helliä niitä tehohoidoilla ja niinä päivinä, kun olen kotona, en laita niitä mitenkään. Tämän hetken lempparini on Kerastasen naamio, ihan mahtavan hyvä tuote.



paita Monki
housut Mos Mosh (-25%)
vyö Massimo Dutti
sandaalit Massimo Dutti (ihanat myös nämä ja nämä)
aurinkolasit RayBan Clubround

Tällaista jutustelua tänään. Leppoisa päivä siis takana, mitenkäs siellä?


*sisältää mainoslinkkejä

Viime kesän asuja kesäkuusta elokuulle

$
0
0
Viime kesä oli ilmoiltaan sellainen, että helleasuja ei juurikaan voinut pitää. Siitä huolimatta kameraan tallentui ihan kivoja kokonaisuuksia. Rennot farkut, paitamekko, puuvilla, pellava ja silkki, siinäpä kesätyylin olennaiset osat. Kesällä käytän selvästi enemmän värejä kuin talvella, esimerkiksi tänä kesänä olen katsellut keltaisia vaatteita ihan uudella silmällä.

Mutta nyt katsaus viime kesän asuihin, joita varmasti tulen pitämään tänäkin kesänä.



Gannin shifonkipaita oli loppukesästä paljon päällä. Ihastuin väreihin kovasti, ruoste ja vaaleanpunainen ovat veikeä yhdistelmä. Se on nyt muuten saatavilla puoleen hintaan.

Viime kesänä ostettu Mos Moshin pellavapaita on kestänyt erinomaisesti pitoa ja pesua. Se oli yksi viime kesän lemppareita.



Myös ihana More & Moren silkkipaita (samanlainen) on yksi parhaista. Oi, miten upeita hortensioita minulla viime kesänä oli! Ne kukkivat kauan. Nostin ne yöksi aina ulos.



Juhannus oli vilpoinen... Olimme kotona, mutta mitään ihmeempiä en juhannukselta muista. Paitamekko oli maakuntareissulla myös mukana varsinaisena monitoimivaatteena.



Sulonen puuvillapaita oli Monkista, josta muuten tekee todella mahtavia paitalöytöjä. Hattu Balmuirin.



Tigerin paitamekko oli Kroatiassa mukana. Samanlainen löytyy täältä ja täältä.



Onesin hyvänlaatuiset teepaidat olivat ahkerassa käytössä, ja jalassa tietenkin Mos Moshit.



Rakastan Zaran maksimekkoa, ja se oli päälläni viime lauantaina, kun olin työporukoiden kanssa terassilla yöhön saakka. Ihan uskomaton ilma oli.



By TiMon ihana puuvillamekko on niin upea! Himoitsin samaa mekkoa keltaisena.



Elokuulla näkyi olleen lämpimiäkin. Tämä asu oli yksi katsotuimpia. Valkoiset farkut toimivat aina!



Arvatkaas mitä, nukuin viime yönä kellon ympäri. Juu, kaksitoista tuntia. Ja nyt katselen ympärilleni sillä silmällä, että mitähän tekisi kodin hyväksi.

Mukavaa päivää kaikille!



*sisältää mainoslinkkejä

Puutuneet varpaat ja professorin haastattelu - kesätyömuistoja nuoruudesta

$
0
0
Muistatteko ne ajat, kun kesä oli sitä varten, että mentiin töihin. Nuorena oli kova hinku ansaita omaa rahaa, ja kesätöitä piti saada, kaikki kävivät kesätöissä. Näin kesälomasta tällä hetkellä nauttivana on kiva muistella mitäs kaikkea sitä tuli nuorena duunattua rahansa eteen!

Menin ensimmäiseen oikeaan kesätyöhöni vasta kirjoitettuani ylioppilaaksi. Lukion kesät menivät aika paljon musaleireillä ja kielikurssillakin tuli käytyä. Ja sain vetää henkeä lukioluokkien välillä. Mutta kun kirjoitukset olivat ohi, piti alkaa miettimään mitä sitä haluaa tehdä isona, ja tienata vähän rahaa myös opiskeluun ja elämiseen.



Lukion viimeisellä sain ajatuksen, että ehkä toimittajan ura olisi minua varten. Haaveilin olevani kulttuuritoimittaja jossain sanomalehdessä. Hain kesätoimittajan töitä maakuntalehdestä, ja pääsin toimitusharjoittelijaksi. Olin myös edellisenä talvena kirjoittanut lehden nuorten palstalle juttua. Taas kerättiin kimpsut ja kampsut, muutin kesäksi Kokkolaan.

Maakuntalehti Keskipohjanmaa oli jännittävä paikka ihan fyysisestikin. Sillä oli oma kirjapaino, jossa painettiin myös esitteitä ja julisteita. Meitä kesäharjoittelijoita taisi olla noin kymmenen hengen porukka, joista osa oli kesätöissä suurimmissa maakuntapitäjissä, eli omilla kotipaikoillaan. Toimittajat olivat todella mukavia, ja sain oman tutorin, josta pidin todella paljon. Aina sain kysyä, jos oli kysyttävää. Meidät otettiin hyvin porukkaan mukaan, ja puheliaana tyttönä sain kavereita niin toimituksesta kuin kirjapainostakin.

Kesätoimittajana oleminen oli tosi jännää, varsinkin, kun minulla oli ollut ajokortti vasta puoli vuotta. Aamuisin kokoonnuimme palaveriin, jossa uutispäällikkö jakoi päivän tehtävät. Useimmiten se tiesi reissua jonnekin pitäjään, monesti kesätapahtumaan tai kuntajuttua tekemään. Jännitin uusilla autoilla ajamista, itse toimittajan työtä en ollenkaan.

Työtehtävät olivat mukavia ja vaihtelevia. Vuorollaan jokainen sai myös päivän rutiinit, soittaa pelastuslaitokselle, tehdä jonkin vakipalstan jutun tai mitä muuta siihen nyt kuuluikaan. Joskus sai juttukeikalle valokuvaajan mukaan, ja se oli kivaa, koska ei tarvinnut lähteä yksin kartan kanssa suhaamaan. Juu, silloin ei ollut mitään navigaattoria, vaan puhelinluettelo tai kartta oli mukana.

Muistan erityisesti yhden iltavuoron. Professori, lastenpsykiatri Terttu Arajärvi oli ollut luennoimassa kaupungissa, ja minun piti mennä häntä haastattelemaan luennon aiheesta lapsen psykologinen kehitys.  Tiesin kyllä kuka hän on ja miten arvovaltainen haastateltava kohta edessäni istuu.

Meidän piti tavata kaupunginhotellissa iltapäivällä, se oli sovittu jo etukäteen. Ennen haastattelua ajoin vimmalla kämpille, vaihdoin ylleni siistin, valkoisen hameen ja mintunvärisen hihattoman puseron (juu, muistan, mitä minulla oli päällä!).

Professori Arajärvi seuralaisineen taisi olla vähän hölmistynyt, kun näkivät maakuntalehden "toimittajan", kahdeksantoistavuotias tyttölapsi se sieltä tulee lehtiöineen ja kynineen. Mutta arvatkaas mitä, aihe oli minulle todella tuttu, sillä puoli vuotta aikaisemmin olin kirjoittanut lapsen psykologisesta kehityksestä ylioppilaskirjoitusten reaalissa! Reaali meni erittäin hyvin, eli osasin todellakin keskustella asiasta! Ja jutusta tuli hyvä, sain siitä kiitoksia päätoimittajaltakin.

Kesä oli erittäin opettavainen, oli pakko työntää loputkin ujoutensa rippeet syrjään ja olla rohkea, myös niiden autojen kanssa. Omaksuin silloisen tekstinkäsittelyohjelman nopeasti, opin kirjoittamaan tiiviitä uutisjuttuja, mutta sain toteuttaa itseäni myös isommilla repeillä, eli reportaaseilla. Nuorten palstalle keksin kovastikin jutunaiheita, joita sain myös tehdä.

Kaksi seuraavaa kesää vietinkin sitten paikallislehdessä, ei niin vaativa ja hyvin palkattu duuni, mutta erittäin opettava. Opin kehittämään itse filmin, tekemään kuvia, hoitamaan vähän mainosmyyntiä ja tietenkin tekemään niitä juttuja. Samoina kesänä olin myös kuukauden maakuntamuseossa töissä, sekin oli tosi kivaa ja rentoa verrattuna lehtihommiin. Luetteloin ja kuvasin museoesineitä, mukavaa hommaa. Sain myös rytmittää itse työaikani, joskus tein töitä kuudesta kuuteen, ja pidin pitkän viikonlopun - kunhan ne tunnit tulivat täyteen.

Olin jo musiikkia opiskelemassa, kun päätin ystäväni kanssa mennä Helsinkiin kesätöihin. Hän oli edellisenä kesänä ollut Koskelan sairaalassa, ja sanoi, että sinne pääsi hoitoapulaiseksi helposti. No, minäpä järjestin itselleni haastattelun ja pääsin töihin.

Kaksi kuukautta siellä oli ehkä raskaimmat ikinä, ja edessä olisi vielä vuosi Unkarissa, ei siis luvassa lepohetkeä koko kesänä. En päässyt vakiapulaiseksi millekään osastolle, jolloin päivät olisivat kuluneet rutiininomaisesti, vaan olin kiertävänä, joka päivä eri osastolla.

Välillä olin siivousryhmässä, pesimme osastojen lattioita ja kattoja, ikkunoita ja seiniä. Heräsin aamulla yleensä kuudelta, jotta ehtisin seitsemäksi töihin. Muistan sen, että varpaani puutuivat oudosti, varmaankin jatkuvasta jaloilla olemisesta ja liikkeestä. Syötin dementoituneita vanhuksia, tyhjensin petrimaljoja ja kuikkia ja laitoin niitä desinfiointikoneeseen. Moppasin lattioita ja jaoin ruokia.

Ja ihmettelin sairaalan tiukkaa hierarkiaa! Lääkärit olivat ylinnä, ja alinna me kesätyöntekijät. Emme saaneet mennä lääkärien taukotilaan siivoamaan silloin, kun siellä oli lääkäreitä, vaikka nuorimmat heistä taisivat olla vain vähän vanhempia kuin itse olin. Se vähän jurppi, sillä en eläissäni ollut kohdannut sellaista hierarkiaa.

Sain kuitenkin elokuuksi museolta töitä, ja sanoin itseni irti kuukautta ja kahta päivää ennen Koskelan sopimuksen loppua. Äiti ja isä maksoivat elokuun vuokrani Helsingin-kämpästäni. Muistan olleeni todella, todella helpottunut, kun pääsin lähtemään kotiin. Loppukesä museolla sujui mukavasti, luetteloin tavaroita, ja kameralleni oli taas käyttöä.

Unkarista tultuani oli lama iskemässä, eikä kesätöistä ollut tietoakaan. Silloin kuitenkin kirjoittauduin kesäyliopistoon ja tein kasvatustieteen appron. Kesän -92 etsin myös töitä, mutta niitä oli sitten luvassa vasta syksystä, jolloin pääsin koulutusta vastaavaan työhön.

Eihän ne duunit kesään jääneet, vaan opiskeluaikana tehtiin myös työtä. Olin muskariopettajana, opetin työväenopistoissa pianonsoittoa ja Akatemia-aikana myös laulua, ja paras duuni - kaupunginteatterissa avustajana. Kirjoitin myös silloin tällöin avustajana maakuntalehden nuorten palstalle juttuja.

Kaikista kesätöistä on oppinut jotain. Ja ennen kaikkeahan sitä oppi työelämässä olemista. Aika hauskoja pestejä sitä silloin oli, joskin pari todella raskasta kesääkin.



Minkälaisia muistoja teillä on kesätöistä, olisi kiva kuulla?

Ps. Kuvat kesältä -86, toimitusharjoittelija siviileissään Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla.


Heleitä kesämeikkejä

$
0
0
Alkuviikosta käväisin eräällä showroomilla, jossa oli Kicksin kesätuotteiden esittely. Minua kiinnosti erityisesti ihana poskipunapaletti, jonka näin edeltävällä viikolla. Heleät värit sopivat hivenen päivettyneelle kesäiholle todella kauniisti. Kesäisille kasvoille sopivat myös raikkaat huulipunavärit.

Kesämeikki saa olla kevyt ja kuulas, ja iho on hyvä hoitaa kuntoon ennen kesää. Oma ihoni on nyt todella hyvässä kunnossa, ja viime lauantaina aloitettu detox, eli ihan vain puhtaiden ruokien syöminen varmasti kirkastaa sitä entisestään. Jätin nyt toistaiseksi itseruskettavan pois, mutta korostan kesälookia kauniilla pronssisilla ja puuterisilla väreillä. Poskipunapaletin väreissä on mukana helmiäistä, joten kiiltoa saa tarpeeksi paleteista. Minusta on kaunista, että posket hieman hohtavat!

Korostuspaletti on mielenkiintoinen, ja sen kanssa saa olla vähän varovainenkin, ettei tule sudittua varjostuksia liian tummaksi. Paletin värit caramel ja cinnamon sopivat vaaleaan ihoon paremmin.

Oikeansävyisen kirkkaan huulipunan löytäminen on välillä vaikeaa, sillä oikea sävy minulle on tomaatinpunaiseen vivahtava, lämmin puna. En kovin usein käytä kirkasta huulipunaa, mutta onhan sitä joskus kiva laittaa punaisten kynsien kaveriksi!

Muutenkin olen huomannut, että kesää vasten olen kerännyt kirkkaita värejä, joilla piristää valkoista, tummansinistä tai mustaa kokonaisuutta. Katsokaa nyt vaikka noita kenkiä! Ah, kun helteet palaisivat, rakastan noita Zaran pistokkaita, jotka ovat kesähelteellä jalassa todella mukavat. Ja nätit!







Viime päivät olen ottanut todella rennosti, joten meikit ovat toistaiseksi maanneet laatikossa. Kaikenlainen siivoaminen ja hösääminen saa jäädä tuonnemmaksi, sillä kroppa sanoo nyt selvästi, että lepää, hyvä ihminen. Olen lukenut lehtiä ja kirjoja, katsonut illalla telkkaria, juonut rauhassa aamukahvit.

Hieman jo katselen tuota puutarhaa sillä silmällä, että sille voisi pian näyttää trimmeriä. Ensi viikolla sitten alan pikku hiljaa valmistella kotia juhannukseen. Aloitan myös yhden toivepostausjutun kirjoittamisen, eli siivouksesta - sitä on toivottu, ja siitä on hauska kirjoittaa!

Odotan vanhempiani ihan näillä minuuteilla saapuvaksi, sillä he lähtevät huomenna matkalle. Teen illalla kalan kanssa parsasalaattia, namskista!

Mukavaa perjantaita kaikille!

Pitkät illat ja leveät lahkeet

$
0
0
Ohhoh, kello on jo kymmenen, aurinko paistaa vielä eikä nukuta ollenkaan. Päivät ovat sujuneet leppoisasti kotosalla, eikä toistaiseksi ole tarvetta sitä muuttaakaan. Huomenna lämpö hellii taas, ja on ihana aloittaa päivä aamupalalla terassilla. Tänä iltana tehtiin pieni iltakävely ja -ajelu, ja siltä kuvat.



Rakastan tummansinistä kesävaatteissa, se on vielä nätimpää kun saa vähän päivetystä. Tummansininen, valkoinen ja konjakinruskea, siinäpä se toimivaan kesäyhdistelmään. Tuo Mexxin farkkutakki on muuten vanhinpia vaatekappaleitani, taitaa olla vuodelta 2001. Settiin kuului ihanat, leveälahkeiset farkut. Tykkään, kun farkkutakki on tyköistuva.

Kun ostan culottesit, ne tuppaavat olemaan minulle nilkkapituiset! No, ei se haittaa, nyt voi pitää minkä pituisia ja levyisiä housuja hyvänsä. Pikkuinen neule on yksi lemppareistani, ja vaikka se on Zarasta, se on kestänyt pesua todella hyvin.









denim jacket Mexx (like this and this)
knit Zara
pants Massimo Dutti
 bag Massimo Dutti (love also this and this)
shoes Common Project (similar, similar)
sunnies LeSpecs

Mukavaa viikon alkua!


*mainoslinkkejä

Kesän avaus Munkkiniemen rannassa

$
0
0
Pidempään blogiani lukeneet tietävätkin, että lemppariterassini sijaitsee Munkkiniemessä, ja on nimeltään Café Torpanranta. Meidän historiamme ulottuu jo 90-luvulle, kun asuin Sibiksessä Espoon Laajalahdessa ja sittemmin Helsingin Pitäjänmäessä, ja Laajalahti ja koko alue oli minulle se "kotiranta", jonne pyöräilin uimaan ja ottamaan aurinkoa. 

Sittemmin kalliot on valloittaneet lokit ja hanhet, mutta Café Torpanranta se vaan on yhtä ihana kuin yli kaksikymmentä vuotta sitten.

Minulla oli kesäisin tapana fillaroida Munkkiniemeen, tehdä kallioille leiri ja paistatella päivää siinä tuntitolkulla, mukana kirja tai kaksi. Välillä hain juotavaa ja patonkia Torpanrannasta. Tänään kallioilla kävellessä harmitti, kun koko alue oli täynnä linnunjätöksiä. Ota siellä nyt aurinkoa... Onnistuin löytämään kuvaa varten suht puhtaan alueen koko kallioalueelta.

Olen muuten viikon odotellut siivousinspistä, ja tänään se iski, ja huomenna jatketaan. Meillä oli tänään hurjan lämmintä, ja illalla alkoi tehdä mieli Café Torpanrannan salaattia. Sinne siis, eka kertaa koko keväänä ja kesänä! Onneksi juuri paikalle tullessamme ilta-aurinko paistoi terassille suloisesti. Nyt kesä on siis virallisesti korkattu, kun terassikausi siellä on avattu ja salaatit syöty.

Nautin pukeutumisen saralla kovasti myös sandaaleista ja hatuista, meikkaamattoman naaman ja pörrötukan voi piilottaa aurinkolasien taakse. Kätevää!












knit Repeat (similar -40%)
pants Marc O ´Polo (similar -25%)
sandals Massimo Dutti (love also this one -25%)
hat Balmuir
bag Massimo Dutti
sunnies RayBan


Leppoisaa loppuiltaa!


*adlinks

Kun siivous on oikeasti kivaa - apuna Dermosilin ekologiset tuotteet

$
0
0
Kaupallinen yhteistyö Dermosilin kanssa

Kun kesälomani alkaa, ja saan muutaman päivän vain oltua, aloitan kotimme suursiivouksen. Siivoaminen on minulle terapeuttista puuhaa. Kun päivätyö on hektistä, eikä niin konkreettisten asioiden kanssa puuhaamista, siivouksessa on mukavaa nähdä heti oma kädenjälki.

Siivoaminen voi myös olla esteettistä. Mielekkyyttä lisää järjesteleminen, turhan karsiminen ja tavaroiden oikean paikan löytäminen. Myös siivoustuotteet tuottavat iloa tuoksuillaan ja ulkonäöllään.

Tässä postauksessa valotan omaa siivoustyyliäni, mitä teen viikoittain, mitä muutaman kerran vuodessa. Juhannussiivouksiin inspiroivat Dermosilin ekologiset, hyväntuoksuiset ja kauniisiin pulloihin pakatut tuotteet.



Living-sarjan käsisaippua ja -voide ovat kaunis pari keittiöönkin. Käsisaippua sisältää glyseriiniä, eikä se kuivata ihoa. Tuoksu on ihanan kukkainen: kielo, jasmiini ja kirsikankukka häivähtää nenään. Living-vartalo- ja käsivoide on kiva tapa pitää saippuan vieressä, silloin tulee aina myös kädet todella voideltua. Voide sisältää runsaasti hoitavia ainesosia, kuten karbamidia, E-vitamiinia ja shea-voita.

Olen varmasti aina tykännyt siivota. Minulla siivoaminen assosioi voimakkaasti sisustukseen: kauneinkaan sisustus ei näytä hyvältä, jos keittiö on rasvainen, jääkaappi haisee, ja eteinen on täynnä rapaa ja kenkävuoria (mitä se toisinaan meillä on...). Luin jostain, että jos haluaa tehdä pikasisustuksen, kannattaa siivota kunnolla!

Nuorena tyttönä tein kotitöitä, kuten kaikki kaveritkin tekivät. Osa hoiti pienempiä sisaruksia, osa lomitti vanhempiaan navetassa. Minä olen mm. tehnyt ruokaa, poiminut mansikoita, harventanut kasvimaata ja hoitanut pikkuveljeä. Siivous kuului myös tehtäviini, ei aina niin mieluisana, mutta oman huoneen siivouksesta pidin kyllä aina huolen.

Meillä kotona siivottiin tosi perusteellisesti pari kertaa vuodessa, ja silloin minun tehtäväni oli pestä keittiön kaapit ja talon ovet. Äiti myös sanoi aina, että keittiöstä näkee millainen emäntä on talossa, ja se on jäänyt mieleeni. Aina jääkaappia siivotessa muistuu mieleen äidin opetukset! En tiedä ketään toista, jolla olisi niin siisti jääkaappi kuin äidilläni.



On oma alueeni sittemmin ollut huone, soluhuone, opiskelijayksiö, vuokrakaksio tai oma talo, olen hoitanut kotia mielelläni. Minulle se ei ole pakkopullaa, paitsi todella väsyneenä, päin vastoin saan siivouksesta energiaa. Talomme on suht suuri, joten siivousrupeaman voi ottaa kuntoilun kannalta! Mieheni kanssa kahdestaan meillä menee viikkosiivoukseen puolitoista tuntia, mutta jos siivoan yksin, saattaa mennä kolmekin tuntia. Syy on se, että siivous tuppaa minulla eskaloitumaan: "Otan vielä tuolta ja tuolta..."



Living -sarjaan kuuluu myös puhdistustuotteita. Niillä on ECOCERT-tunnukset, eli tuotteet ovat biohajoavia ja sataprosenttisesti luonnollisia tuoksuiltaan. Tuotteisiin saa myös käyttöpatruunoita, joita kannattaa tilata mukaan vaikka useampi. Yleispuhdistusaine sopii kodin pintojen puhdistukseen, poistaen tahrat, roiskeet jne. Dermosil Living-puhdistustuotteiden pullossa on läppä, jota kääntäessä tuote joko vaahtoaa tai sitä voi suihkauttaa, miten vai haluat tuotetta käyttää. Ikkunanpesuaineessa on raikas, hedelmäinen tuoksu.



Päivittäinen siivous

Joka päivä huollan keittiötä ja jääkaappia. Pesen altaan, hanan, lieden, pyyhin jääkaapin ovea, pöytää ja mikroaaltouunia. Myös kylppärin ja alakerran wc:n lavuaarit pyyhkäisen silloin tällöin puhtaaksi. Järjestelyä tulee myös tehtyä. Järjestely on oikeastaan se osuus siivouksesta, josta en erityisemmin pidä. Helmasyntini on koota vaatekasa makkarin tuolille, ja sen purkaminen ärsyttää, mutta oma vikani...



Living-sarjan tpuhdistusuotteet on pakattu niin kauniisiin pulloihin, että niitä voi hyvin pitää vaikka esillä.

Viikottainen siivous

Viikkosiivouksen hoidamme useinmiten mieheni kanssa yhdessä. Meillä on molemmilla omat hommat, eikä kesken siivouksen tarvitse erityisemmin keskustella kuka tekee mitä. Mies tekee fyysisesti raskaimmat hommat, kuten tuuletukset, telkkarisohvan pöyhinnän ja imuroinnin, talon imuroinnin ja lattioiden moppauksen nihkeällä.

Minä avaan ensimmäisenä kunnon läpivedon taloon, järjestän tavarat paikoilleen, kerään lakanat ja pyyhkeet kodinhoitohuoneeseen. Sitten pesen kylppärit, sen jälkeen perusteellisemmin keittiön. Huollan kahvikoneen ja tarkistan leivänpaahtimen.

Minun työtäni on myös kurasyöpön puhdistus (inhokkihomma) ja lattiakaivojen puhdistus. Pyyhin pölyt, yleensä myös näkyvimmät jalkalistat. Erityisesti kuistimme vaatii ekstratyötä, sillä sinne kertyy pientä kiveä ja hiekkaa. Ja minusta nimenomaan kuisti ottaa asukkaat ja vieraat vastaan, siksi huollan sitä erityisellä pieteetillä. Kodinhoitohuone vaatii myös yleensä ekstravaivaa, sillä senkin kautta kuljetaan viemään roskia tai hakemaan tai viemään jotain ulkovarastosta.



Kauniin kesäiset Salvia-keittiösaippua ja -käsivoide sopivat vaikka mökkituliaisiksi. Voimakkaat aromit saavat kyytiä raikkaan, yrttisen tuoksun ansiosta. Saippua pitää yllä hyvää käsihygieniaa keittiössä, nimenomaan ruoanlaiton yhteydessä. Salvia-keittiökäsivoide ravitsee käsiä nopeasti shea-voin ja E-vitamiinin ansiosta.

Muutaman kerran vuodessa siivottavat

Ikkunat pestään kerran vuodessa, ja sen tekee onneksi mieheni. Minun hommani on huomattavasti mukavampi: kahdesti vuodessa siivoan kaapit ja laatikot koko talossa. Parina viime vuonna olen laittanut kierrätykseen, kirppikselle ja ihan vaan pois todella paljon tavaraa, varsinkin keittiöstä. Konmarin oppien mukaan halusin jättää esimerkiksi keittiöön vain sellaista tavaraa, josta pidän ja josta minulle on merkitystä. Laitoin surutta pois kaikenlaista sellaista, jota ei ole tullut koskaan käytettyä, esimerkiksi kasan muovisia säilytyspurkkeja. Nyt olen tyytyväinen, kaapeissa on väljyyttä. Meidän keittiössä ei säilytystilaa kuitenkaan liikaa ole, joten on mukava, kun kaikella on paikkansa ja funktionsa.

Vaatehuonetta siivoan useammin, mutta senkin perusteellinen inventaario on tarpeellinen pari kertaa vuodessa. Valitettavasti sinne asti maritus (eli Marie Kondon, Konmarin, oppien mukainen siivoaminen) ei ole yltänyt! Vaan järjestyksessä sekin useinmiten on.

Tällä hetkellä haaveilen meidän kuntohuoneeseen kunnon kaapistosta. Huone on ennen ollut vierashuone, ja sinne on aikoinaan hankittu aivan ihastuttava, tumma, ranskalainen antiikkikaappi. Kaappi on todella kaunis, ja palvelee tällä hetkellä peittojen, tyynyjen, kausivalojen ja pelien säilytyspaikkana. Haluaisin sen tilalle Ikea-kaapiston, jonne saisin edellämainittujen lisäksi myös viikattua pyyhkeet ja lakanat, siis kunnolla tilaa. Käytäntö siis veisi voiton kauneudesta tällä kertaa.



Muutaman kerran vuodessa käyn myös kirjahyllyn läpi, kierrätän sellaiset kirjat, jotka eivät kosketa millään tavalla. Aika paljon niitä on silti jäljellä.

Saunan pesua en erityisemmin rakasta, vaan onhan puhtaan saunan tuoksu suloinen. Me emme sauno kovin usein, mutta juhannussauna pitää tietenkin saada.

Kerran vuodessa on myös ulkovaraston suursiivous. Kaikki, joilla on omakotitalon yhteydessä ulkovarasto, tietävät, millainen homma se on sii- raivata. En tajua miten sinne kertyy kaikkea mahdollista ja mahdotonta! On joulukuusilaatikoita, kausitavaraa, työkaluja, haravaa, ties mitä. Varaston laittaminen on kyllä hauskaa puuhaa sekin, ja tulee olemaan viimeinen iso operaatio siivouksen osalta tänä kesänä.



Viikkosiivous lopetellaan petauksella, puhtaat lakanat laitetaan vasta illalla. On ihana tunne sujahtaa rapeiden lakanoiden väliin. Kyllä, mankeloin lakanat, ja ne viikataan kuten isoäitini viikkasi, kuten äitikin viikkaa.

Siivouksen viimeistelee kimppu kukkia ja huonetuoksu. En erityisemmin pidä tuoksukynttilöistä, mutta huonetuoksuista sitäkin enemmän. Pidän kukkaisista, raikkaista tuoksuista, jotka eivät ole liian hallitsevia ja nenään käyviä.



Dermosil Apple-huonetuoksu levittää ympärilleen mietoa omenantuoksua, ja on Dermosilin kodintuotteista oma suosikkini! Tuoksun voimakkuutta voi säädellä puutikkujen määrällä. Kun ne kääntää kerran viikossa ympäri, tuoksu säilyy tasaisena.



Ja ei, siivoaminen ei aina ole minulle pelkkää autuutta ja iloa, ei todellakaan. Kun on työviikosta väsynyt, viimeinen asia, jota haluaa tehdä,  on tarttua imuriin tai pölyrättiin! Mutta käännän sen niin, että olen onnekas, kun minulla on koti, jota laittaa ja huoltaa. Ja siivouksen jälkeen on aina hyvä ja aikaansaapa olo.

Voisimme tietysti tilata siivoojan, mutta... Olen siinä mielessä kuitenkin vanhanaikainen, että haluan tehdä kaiken itse niin kauan kuin voin. Lisäksi ystäväni sanoja mukaillen, en usko kenenkään toisen kädenjäljen miellyttävän niin paljon kuin omani. Aika tiukasti sanottu, vai mitä?

Tykkäätkö sinä siivota?

Siivousintoa ja kaunista keskiviikkoa!



*bloggaaja ei hyödy linkeistä rahallisesti

H niin kuin hortensia, ja karvaita kukkamuistoja

$
0
0
Ostin hortensian, silläkin uhalla, että tapan sen parissa viikossa. Viime kesänä sain hortensiat pysymään kauniina melkein kaksi kuukautta, sitten ne kuolivat. Joko hoidin niitä liian innokkaasti, tai unohdin ne kokonaan. Kuitenkin hortensia on yksi lempikukkiani, ja mielenterveyden kannalta on fiksua sijoittaa siihen pari kymppiä, hortensia-aika kun on nyt kauneimmillaan.

Kukkanen olikin vähän suurempi yksilö, joten asetin sen Balmuirin samppanjacooleriin. Se on yhdessä niin mahtava pari, että mitään muuta sälää sen sitten pöydälle halunnutkaan. Nyt, kun koti alkaa olla juhannuskunnossa niitä viimeisiä lattianpesuja ja lakananvaihtoja vaille, suorastaan ahdistun kaikesta tavarasta. En myöskään ymmärrä asetelmien tekemisestä yhtään mitään, joten suuret linjat ovat mieleeni. On kiva, kun esineillä on tilaa hengittää. Okei, älkää kurkatko vaatehuoneeseni…





Laitoin pari Chhatwal & Jonsson-tyynyä kuvausrekvisiitaksi sohvalle, ja ne ovat niin kivan näköiset, että tuumin saisinko salakuljetettua muutaman tyynyn sohville pysyvästi. Miesparka luultavasti repisi hiuksensa epätoivosta. (Mutta nainen tarvitsee tyynynsä, eikö niin?) Kysymykseen, eikö meillä ole tarpeeksi tyynyjä, luikin häntä koipien välissä tieheni ja pälyilen nurkkia.

Chhatwal & Jonsson -brändi oli kovasti muodikas pari vuotta sitten. Hurahdin se koristetyynyihin täysin, laadukkaat pellavatyynyt ovat raikkaita ja kauniita.




Yritän myös hoitaa pientä, söpö laventelia, jonka sain eräältä oppilaaltani. Miten ihana muistaminen. Tykästyin laventeliin Toscanan-reissullamme, jossa näin sitä ensi kerran laajoina peltoina. Residenssimme omistaja neuvoi, että kukkia hierotaan kämmenissä vastakkain, jolloin käsiin tarttuu niiden freesi tuoksu. Aina ohi mennessäni nyppäisin pari kukkaa ja hieroin kämmeniä vastakkain. Tuota pikkuista jos alkaisin ohimennessäni nyppiä, siitä olisi kohta jäljellä enää varret.



Aulan pöydällä majailee yksi räjähtänyt pioni. Ne kukkivat nyt tuolla ainokaisessa kukkapenkissämme, ja taidanpa huomenna hakea muhkean kimpun sisälle. Enemmän se olkkarissa  ilahduttaa kuin tuolla sivupenkissä.

Muistanpa pari kukkamuistoa nuoruudestani. Minulla roikkui lapsuudenkodissani huoneessani muhkea saniainen. Se oli todella hieno, ja huolehdin siitä - aikansa. Kerran imuroin lattiaa, ja satuin tönäisemään amppelia. Kasvi pudotti kaikki lehtensä. Se pahus oli feikannut kunnon kasvia aikansa, kunnes luovutti. Minä onneton olin unohtanut kastella sitä ja näännytin sen kuoliaaksi. Kyllä harmitti.

Yhdelle kaktukselle kävi toisin. Sain sen lukiolaisena kaverilta synttärilahjaksi. Se koko hukkumiskuoleman, sillä taisin kastella sitä liikaa, ja se turposi palloksi. Kun sitä töni kynällä tai jollain terävällä, se suorastaan hölskyi, turvonnut kaktusraukka.



Näistä jutuista voisi päätellä sen, että minun kannattaa ottaa kukka, jota voi reilusti kastella. Osaan hoitaa atsaleaa ja hortensiaa, joten ei ihme, että suosin niitä.

Odotan innoissani ensi viikkoa, sillä saamme veljeni perheen kylään. Harmi vain, kun sääennustus on kääntynyt ihan väärinpäin, emme näillä näkymin saakaan lämmintä juhannusviikkoa. Milloinhan sellainen on viimeksi ollut...?

Leppoista perjantai-iltaa!

Minun kesäni -haaste ja sininen raitapaitamekko

$
0
0
Juhannusviikko on lähtenyt käyntiin, ja huomenna saapuvat viikon vieraat. Koti on siisti, pihaa laitettu, ja nyt vai toivotaan, että saisimme sen verran hyvät ilmat, että voisimme grillata.

Leppoisten kesäpäivien kuluksi on kiva lukea ja vastailla haasteisiin! Tämän kivan kesähaasteen bongasin Tuulannelin blogista. Päivän asuna oli taasen Benettonin paitamekko, joka löytyi Zalandon alesta.

Lippis vai lierihattu?

Lenkille lippis, muuten lierihattu - molemmille on paikkansa. Mutta noin yleisen fiiliksen kannalta ehdottomasti lierihattu, kunhan ei kovin levein lierein!



Herneet vai mansikat?

Mansikat, mansikat, mansikat! Ja kirsikat! Herneistä en edes pidä, ne maistuvat jotenkin vihreälle... Olen todella perso mansikoille, ja niitä pitää saada lähes joka päivä.

Pehmis vai jäätelöpallo?

En enää ole pariin vuoteen syönyt maitoon tai kermaan tehtyä jäätelöä, vaan teen itse jätskikoneellamme jädea kookos- tai mantelimaidosta, laitan myös mukaan banaania ja raakakaakaojauhetta. Mutta siis ehdottomasti pallo. Muistan kyllä ensimmäisen pehmikseni, se oli Norjassa 1975, olin seitsemän. En ollut eläissäni nähnyt pehmistä, saatika syönyt. Se oli elämys, ja siitä on kuviakin tallessa.



Grilliherkut vai kesäkeitto?

Ei kai mikään kesäkeitto voi mennä grilliherkkujen ohi?

Mökki vai teltta?

Teltta ei ole juttuni ollenkaan, joten vastaan mökki. Ei sekään ole kyllä juttuni, ellei mökissä ole sisävessaa ja juoksevaa vettä. Kesäillat ja saunominen mökillä ovat ihania, mutta yötä olen mieluiten omassa sängyssäni.

Lavatanssit vai festarit?

Ehdottomasti festarit. En ole koskaan ollut rock-festareilla, mutta sen sijaan Kaustisen kansanmusiikkijuhlat ja Pori Jazz ovat todella kivoja molemmat. Kumpaankaan ei tänä vuonna tosin taida tulla lähdettyä. Lavatansseissa voisi olla hauska käydä. Osaan kyllä kaikki tanssit, ja hyvän viejän kanssa sitä tanssii kuin itsestään.



dress Benetton
shoes Massimo Dutti
bag Gucci
sunnies LeSpecs

Mato-onki vai golfmaila?

Apua, mitä kysymyksiä... Ei kumpikaan, onkiminen on tylsää, ja golfia en ole kokeillut pallon lyömistä rangella enempää. Kunnioitan suuresti golfaajia, se on pitkää pinnaa harjoittava laji.

Roadtrip vai riippumatto?

Roadtrip, olisi kiva ajaa Reininvartta pohjoisesta etelään, ja tutkia matkan varrella olevia kyliä ja kaupunkeja. Saksaa olisi tosi kiva kiertää.

Hiirenkorvat vai syreenintuoksu?

Syreeni, rakastan niitä ja sitä tuoksua, varsinkin valkoiset syreenit ovat lemppareitani. Viime talvi oli vaikea pihamme kasveille, mutta Isabella-syreenit talvehtivat hyvin. Hiirenkorvat ovat toki kauniita ja lupaus kohta alkavasta kesästö, mutta väkisinkin tulee allergia mieleen, joka vaivaa läpi kesän.

Palju vai järvivesi?

Järvi, varsinkin jos on tyyni, lämmin, hiljainen ilta. Se on sellainen suomalainen sielunmaisema.



Varjo vai auringonpaiste?

Aurinko - siinähän kesästä on kysymys, valosta!

*****

Tänään kävin moikkaamassa Piaa, ja tutkimassa Oaksiksen kesäjuttuja. Oi että, miten ihanan naisellisen mekon (tai kaksi) sain mukaani, kurkkaapa Instaani. Olen kiitettävästi aktivoitunut siinäkin foorumissa, joten klikkaahan itsesi seuraajaksi! Laittelen huomenna kuvia showroomilta, joka kukki kuin niitty ihania mekkoja, yläosia ja muuta ihanaa.

Mukavaa iltaa, mä siirryn nyt telkkarin eteen katsomaan Pikku naisia...


Kukkia ja hempeitä kesävärejä Oasiksen kesässä

$
0
0
Kävin eilen moikkaamassa Piaa Oasiksen showroomilla. Viikonloppuna oli käynyt aikamoinen kuhina, kun showroom oli ollut auki.


Jos etsii naisellisia, romanttisiakin vaatteita, Oasis on oikea osoite. Löysinpä minäkin pari vaatekappaletta, joista toinen oli aikamoinen villi kortti -mutta vautsi, miten hyvin se istui päällä. 

Mutta kurkataanpa Korkeavuorenkadun showroomille, aurinko paistoi vielä täydeltä terältä valoisaan huoneseen.


Oasis fashion Oasis Suomi

Kevyen ja kesäisen yläosan voi yhdistää yksiväriseen hameeseen, farkkuihin tai shotseihin.



Oasis fashion, Oasis Suomi


Mekkojen leikkaukset ovat kauniita - roosassa mekossa oli vanhan ajan tunnelmaa.

Oasis fashion, Oasis Suomi


Tummansininen puuvillatoppi lähti mukaani...



Punainen mekko oli ihana, harmi, kun pienet koot olivat menneet. Mutta mitäs olin hidas...

Odotan aurinkoisempia ilmoja, jotta saan kuvattua kesän kauneimman mekon tänne blogiin. Mutta nyt kauppaan, illalla tulee veljeni pesue meille loppuviikoksi!

Mukavaa tiistaita!

Juhannusaaton vihreä kattaus ja kesäinen mekko

$
0
0
Hyvää juhannusta kaikille! Meillä on veljeni perhe juhannuksen vietossa. Eilen illalla söimme erityisen hyvin, ja sitä varten oli kiva kattaaa vähän nätimmin. Simppeli kattaus syntyi rauduskoivunlehdistä ja keltaisista tarha-alpin kukista. Muita koristuksia en sitten pellavalautasliinojen lisäksi laittanutkaan, sillä ruuat itsessään ovat myös kauniita ja värikkäitä.

Aaton mekkona toimi Oasikselta saatu kesäinen ja naisellinen mekko. Vaikka ilma oli huono, tunnelma oli lämmin, ja meillä oli tosi hauska juhannusilta.



Sää eilen oli siis mitä kamalin - vettä satoi, mutta kurjinta oli kova tuuli. Eipä tarvinnut pettyä juhannussäähän tänäkään vuonna! Miehet kantoivat grillin autokatokseen, sillä grilliruokaa oli saatava sateesta huolimatta! Siellä grillaus onnistui hyvin. Juhannusmenu sisälsi uusia perunoita, minttu-meloni-fetasalaattia, parsasalaattia, kalaa, kanaa ja lihaa.

Oasis fashion, Oasis mekko, Oasis Suomi

Nuorison mielestä parasta taisi olla kuitenkin jälkiruoka: paahdettu pulla, jonka päälle sai kasata täytettä mansikoista, nutellasta ja kerma-tuorejuustovaahdosta. No, emme me aikuisetkaan sitä pois sylkeneet...










mekko Oasis (saatu)
korkkarit Massimo Dutti
rannerengas Dyrberg/Kern

Nyt juhannuspäivänä taas on grilli kuumana. Väki tuntuu vähän väsähtäneeltä eilisen jälkeen, nuoriso oli valvonut kahteen asti. En kehtaa edes tunnustaa kuinka aikaisin itse väsähdin. Mies herätti aamukymmeneltä, joten nukuttua on tullut ihan riittävästi!

Vähän haikea olo on juhannuksesta. Päivä lähtee taas lyhenemään, ja ajatuskin siitä inhottaa. Pitää ottaa kesästä kaikki irti, jokainen hetki, aamu, ilta!

Oikein hyvää keskikesän juhlaa kaikille lukijoilleni!

Makuuhuoneen valkoinen kesäilme Familonin tuotteilla

$
0
0
Yhteistyössä Familonin kanssa


Olen aina rakastanut nukkumista ja sängyssä loikoilua rentoina kotiaamuina. Nyt en malttaisi nousta ensinkään, vaan jään loma-aamuina sänkyyn lueskelemaan ja muuten vain pötköttelemään. Kasaan selkän taakse tyynyvuoren ja otan kirjan käteen. No, tai sen puhelimen.

Kotimainen Familon on pikku hiljaa hiipinyt sänkyymme jäädäkseen, ja siitä saan kiittää makoisia unia ja makuuhuoneen rauhallista ilmettä. Rakastan ilmavia peittoja, muhkeita jättityynyjä ja rapeita lakanoita. Familonin pellavalakanat ovat ihanan ohuita, ja kesäisen peiton ne kanssa takaavat viileänhellät yöunet.

Äiti tuskaili taannoin mitä tehdä täkeille, jotka he saivat häälahjaksi - viisikymmentäkolme vuotta sitten! Täkeissä oli muhkea silkkipäällinen, ja ne olivat muistini mukaan painavat kuin mitkä, ja taatusti hirvittävän kuumat. En muista vanhempieni niitä käyttäneen sen jälkeen, kun pussilakanat valtasivat sängyt joskus 70-luvun alussa.

Lahjatäkit taisivat mennä vanhojen täkkien taivaaseen, ja kannustin siinä, sillä mitä kannattaa säilyttää sellaista, jota ei enää tule käyttämään. Nykypeitot kun ovat kevyitä ja hengittäviä, ja peiton voi valita ihan sen mukaan haluaako vähän viileämmät vai lämpimämmät unet.



Itse herkkäunisena arvostan nykyään yli kaiken laadukkaita patjoja ja petivaatteita. Patjat uusittiin pari vuotta sitten, ja pikku hiljaa myös peitot ja tyynyt ovat menneet uusiksi. Talvella nukun untuvien alla, mutta kesällä peiton pitää olla viileä. Familonin Cool Night-kevytpeite on aivan ihana petikaveri. Se on paitsi ohut ja kevyt, siinä on myös erikoisontelukuitu ja -kangas, jotka aikaansaavat viilentävän vaikutuksen. Muhkeudesta ei silti pidä tinkiä, sillä peitto on juuri sellainen kuin houkuttelevan sängyn peiton pitää ollakin.

Familon, petaus, makuuhuoneen sisustus, pellavalakanat

Hups, myös tyynyt ovat lisääntyneet petauksessa. Mies meinaa välillä tuskastua tyynyhulluuteeni, mutta ei ole valittanut Familon Ultra -jättityynyjen ilmaannuttua sänkyyn. Molemmat nukumme Familon Cool Night-tyynyllä, mutta petaukseen ja loikoiluun jättityynyt ovat ihanat.





Lakanat ja päiväpeitto viimeistelevät kesäisen petauksen. Pidän päiväpeitosta, sillä se tekee petauksesta siistimmän näköisen ja estää turhaa pölyyntymistä. Mutta nuo lakanat - ihanat hiekanväriset lakanat sopivat tummaan makkariimme hyvin. Vaikka Familon Princess pellavalakanoita saa kuutta väriä, oma valintani oli selvä. Hillityn beigenväriset, raikkaat ja ohuet pellavalakanat ovat ihan täydelliset. Pellavaahan ei tarvitse silittää, mutta minä teen sen silti (tai mankeloin), sillä sileissä lakanoissa on sitä jotain.




Ennen nukkumaanmenoa on kiva käydä suikussa huuhtomassa päivän pölyt tiehensä. Rakastan valkoisia pyyhkeitä, ne antavat vähän hotellifiilistä. Familon Princess vohvelikylpypyyhe ja -käsipyyhe ovat kesäiset ja kauniit. Ja vohvelikankainen kylpytakki on juuri sellainen vaate, jossa viihdyn mihin aikaan päivästä vain. Tunnustan vähän keräileväni aamutakkeja. Hiippailen niissä myös pitkälle aamupäivään, jos vain suinkin voin.






Meidän makkarin saa hyvin pimeäksi kesälläkin, mikä on nukkumisen kannalta hyvä juttu. Tykkään tummista seinistä, ne ovat rauhoittavat ja vähän erilaiset, edelleenkään sisustuksissa ei kovin tummia värejä tavallisissa kodeissa näy. Verhot olen ommellut itse. Kangas löytyi sattumalta, ja oli lähes samanvärinen seinien kanssa. Paksut verhot lisäävät hotellimaista tunnelmaa. Pikkuikkuna antaa etelään, joten sieltäkään ei hirveästi tule valoa.

Tummuuden vastapainona on kiva laittaa raikasta valkoista, varsinkin näin kesällä. Usein asetan aamutakin jo illalla valmiiksi, jotta on sitten mukava hipsutella kahville aamutuimaan, tai no, aamupäivällä ennemminkin. Tällaiset pikkujutut ovat sitä arjen ylellisyyttä. Esteettiset asiat ovat minulle tärkeitä, ja kyllä siisti makkari raikkaine vuodevaatteineen auttaa myös hyvien yöunien saantiin.






Kauniita kesäunia kaikille!

Ps. Kurkkaa tarjoukset - Familonin ale täältä, mm. Cool Night-peitot, vohvelikankainen aamutakki, pellavalakanat ja vohvelipyyhkeet ovat nyt tarjouksessa!


*bloggaaja ei hyödy linkeistä rahallisesti

Kotiterassilla aamusta iltaan - hellepäivän tekemisiä

$
0
0
Kun näin säätiedotuksen ennustavan sinitaivasta ja helteistä päivää torstaille, päätin omistaa päivän terassilla oleiluun ja kirjan lukuun. Ja näin tein! Nyt taas jaksaa viileämpää ilmaa, kun on tankannut D-vitamiinia, hyvää kirjaa ja vesimelonia kehon ja mielen täyteen.

Meidän terassilla on vietetty hauskoja päiviä ja iltoja sen viidentoista vuoden aikana, mitä olemme asuneet talossamme. Sää on useasti suosinut ruokavieraita, ja grilli on ollut kuumana.

Tänä kesänä uusimme terassikalusteiden päälliset, ja olen ollut tosi tyytyväinen Maskusta tilattuihin päällisiin. Kaunis harmaa jatkaa sisustuksen linjaa sisältä ulos. Terassikalusteet ovat aikoinaan ostettu Askosta, ja vaativat kyllä öljyämistä lähes joka vuosi. Se on ollut minun hommaani, ja katselinkin niitä sillä silmällä, josko pitäisi tarttua sutiin.

Meidän terassin kaiteet ovat kääntyvät, siitä tolpat. Talveksi ne laitetaan paikoilleen. Kesällä kaiteita ei kaipaile, sillä näkymä itsessään on kuin vaihtuva taulu.




Onnistuin deletoimaan osan aamulla otetuista kuvista, mutta nämä iltanäpsäisyt ovat oikeastaan kauniimpia, valo on pehmeämpi.

Aloitin aamuni laittelemalla terassin nätiksi. Sitten söin päivän ensimmäiset vesimeloninpalat ja join kahvin. Tuntia myöhemmin söin jugurttini ja kauraleivän marmeladilla, ja join toisen kahvin. Siinä välissä olin ehtinyt laittaa vähän Instan Storyyn juttua kirjoista, jotka odottavat lukemistaan. Kurkaapa sieltä mitä minulla on lukujonossa.






Meneillään oleva kirja on Antonio Caprarican Elisabet II - Kuningatar ja nainen. Ihan mahtavan mielenkiintoinen kirja, vahva suositus elämänkertojen ystäville. Kirja ei ole millään tavalla sensaationhakuinen, vaan sisältää paljon ajankuvaa ja jänskää tietoa hovielämästä. Ten points!

Terassilla ainoa aktiviteetti on siirtyä pöydän ääreltä laverille ja takaisin sen mukaan tuleeko kuuma. Lempiasentoni on lojua vatsallaan laverilla, ja laittaa kirja lattialle laverin eteen.

Kauniit hamam-pyyhkeet on saatu Familonilta, ja ne suojaavat päällisiä. Lavereita käännetään auringon mukaan. Terasssille paistaa puoli seitsemään, ja sen jälkeen voi mennä talon etupuolelle, jos vielä kaipaa aurinkoa. Iltalämpö on ihanaa, mieluiten vielä jos ei tuule. Voisi melkein kuvitella olevansa ulkomailla.




Hattuja meillä vaeltelee joka puolella, ja niitä roikkuu aulassa, kuistilla ja milloin missäkin.






Miksiköhän hellepäivän jälkeen olo on aina kuin vesipallolla - tosi turvonnut ja pömppö. Jos joku keksii miten olla freesi ja raikas bikinit päällä, hattu syvällä päässä, rasvat naamassa ja litra vettä ja kilo melonia vatsassa, niin kertokaa mulle!

On ihana mennä viileään suihkuun, ja tunne siitä, että voisihan sitä tehdä muutakin kuin maata ja lukea, on varma onnistuneen relauspäivän merkki.

Huomenna siis otan hiiren kauniiseen käteen, ja pidän toimistopäivän. Uinunut blogikin on syytä aktivoida, mutta rauhallisempi postaustahti on kyllä tehnyt hyvää!

Leppoisaa iltaa!
Viewing all 1460 articles
Browse latest View live