Quantcast
Channel: Fab Forty Something
Viewing all 1460 articles
Browse latest View live

Vuoteni 2015

$
0
0
 
 
Palailinkin jo näin nopsasti takaisin, ja sain viimeisteltyä tämän työlään, mutta hauskan postauksen. Katsaus kuluneeseen vuoteen on lähtöisin Noora K:lta. Tein tämän ensimmäisen kerran alkuvuodesta, juttu täällä. Nyt on jälleen aika muistella kulunutta vuotta, siis summa summarum, olkaa hyvä!
 
1. Mitä sellaista teit kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
 
Tein remonttia! Kevään ajan mieheni kanssa maalasimme kotimme seinät. Ilme muuttui täysin, homma eskaloitui myös muutaman huonekalun ja muuden maton hankintaan. Olin välillä sunnuntai-iltaisin niin väsynyt, että jalat tärisivät. Hauskaa se oli, mutta myös työlästä. Mieheni teki huomattavasti paljon enemmän, mutta kyllä minustakin hyötyä oli! Valitsin seinien sävyt, toimin aputyttönä.
 
2. Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutenavuotena tekemäsi lupaukset?
 
Viime vuonna lupasin nämä asiat:
 
1. Kuntoilen enemmän.
2. Syön terveellisesti.
3. En murehdi turhia.
4. Kerron heti tärkeille ihmisilleni, kuinka heistä välitän. En sitten loppuvuodesta.
5. Nauran vielä enemmän.
 
Joo, tuota. Ei ole hyvin mennyt. Olen kuntoillut vähemmän. Syönyt olen terveellisesti, mutta kesällä meni herkuttelu kyllä ihan överiksi. Vai onko jättikorvapuusti suklaakastiketta välissä terveellistä? Itseänikin alkoi jurppimaan mokoma lepsuilu.
 
Murehtinut olen enemmän kuin viime vuonna. Onko se ollut turhaa? No, eikö murehtiminen usein ole turhaa? Inhoan tätä puolta itsessäni. En vain saa sitä pois päältä. Minulle on jokseenkin turha mennä väittämään, että "elämä kantaa". Se kantaa jos kantaa, välillä tulee pudotuksia.
 

3. Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?

Kyllä vain!. Ystävystyimme Zoom Designin Natalian ja Tompan kanssa. Olen myös tavannut tukun uusia tuttavuuksia, mikä on todella mukavaa.


4. Menetitkö ketään läheistäsi?

En onneksi.

5. Missä maissa vierailit?

En missään. Asia pitää korjata ensi vuonna. En ole kylläkään himomatkailija, vaan kotihiiri.


6. Mitä sellaista toivoisit itsellesi, mitä et kuluneen vuoden aikana saanut?

Kaunista kesälomasäätä. Sateinen ja kylmä kesä- ja heinäkuu harmittivat kovasti. Loma ei tuntunut lomalta.


7. Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta?

Vanhempieni 50-vuotishääpäivä oli mahtava. Meillä oli niin upea viikonloppu Oulussa. Te, joilla on perhe lähellä, arvostakaa sitä!

Koulun päättäjäispäivä keväällä, olikohan se 30.5. Se paketoi mahtavan kevään. Menin työkaverieni kanssa Kappeliin, kilistelimme kuohuvaa, söimme hyvin ja nauroimme pitkälle yöhön. Koko kesä oli edessä.

Syksyn paras päivä oli lukijailta Balmuirilla. Kiitos ja hali vielä mukana olleille!
 
8. Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
 
En tunne saavuttaneeni varsinaisesti mitään suurta. Äh, pitänee sanoa taas että se remontti... Ammatillisessa mielessä koko syksy oli Sibeliusta: pienoiskonsertti, kasien suurehko elämänkertaprojekti, Soiva metsä-kirja, ja kasa opetusmenetelmiä Sibeliukseen liittyen. Tein pelikortit orkesterisoittimista, se oli hitti. Oppilaat tykkäsivät kyllä, samoin minä.


9. Mikä oli suurin pettymyksesi?
 
Emme päässeet veljeni perheen luo käymään. Onneksi he olivat meillä kesällä viikon. Se oli kesän paras viikko. Eikä taaskaan tullut lottovoittoa, heheh!
 
10. Sairastitko tai loukkaannuitko?
 
Sairastin syksyllä paljon, ja edelleen, ikävä kyllä. Vuoden alusta lokakuun alkuun olin terve.
 
 
11. Mikä oli paras ostoksesi?
 
Kyllä parasta oli remonttiin upotetut rahat. Mielestäni puutalo tulee sielukkaammaksi, mitä vanhemmaksi se tulee ja saa ajan patinaa. Haalistuneet tapetit eivät kuitenkaan olleet sitä patinaa, jota kaipasin! Huippuostos oli nojatuolien päällystys (täällä). Takan eteen ostetut tuolit saivat jatkoelämän, ja olisi ollut haaskausta myydä ne eteenpäin ja ostaa uudet. Sen sijaan vanha telkkarisohva sai mennä, ja uusi on ihan mahtava. Eli kotiin upotettiin matkarahat tänä vuonna.
 
Blogin ulkoasun muutos oli myös hyvä ostos! Muotipuolella lempparini ovat olleet Mulberryn laukku ja DAY:n syystakki. Ja vielä yksi asu, jota en ole esitellyt, näette sen ensi vuoden puolella eräässä aikakausilehdessä...; )
 
 12. Kenen käytös pöyristytti sinua eniten?
 
Poliitikot ärsyttävät jatkuvasti, ihan sama mistä puolueesta. Yliopistojen säästöt ja ylipäätään opetuksesta ja koulutuksesta leikkaaminen on syvältä, ja se vie Suomen ikävä kyllä kauemmas sivistysvaltion statuksesta. Tunnen itseni narisevaksi akaksi, kun puhun tästä, ja tulen välittömästi pahalle tuulelle. Mutta kun olen siellä kentällä töissä, niin perspektiiviä asioihin on.

13. Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?

Yhteisiin menoihin, säästöön. Mutta muotifriikkinä myös vaatteisiin, kenkiin ja laukkuun. "I like my money where I can see them, hanging in my closet", vai miten Carrie Bradshaw sanoikaan.
 

14. Mistä ihan todella, todella innostuit?

Jankutijankuti: kodin sisustamisesta! Ja tosi innostunut olin Invisalign-hoidosta. Suorat hampaat ovat jotain, mitä en ole osannut edes kuvitella.


15. Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?

Skyfall... Kasien kanssa soitettiin sitä syksyllä, ja he tykkäsivät kovasti. Siitä jää myös sitkeä korvamato.
 
16. Viime kauteen verrattuna, oletko...
 
I onnellisempi vai onnettomampi: En nyt varsinaisesti onnettomampi, sanotaanko vähemmän euforisilla fiiliksillä kuin viime vuonna.

 II laihempi vai lihavampi: Lihavampi, hehe. Syksyn kuntoilemattomuus näkyy kyllä reisilöllyissä. Olen ns. laiha läski.

 III rikkaampi vai köyhempi: Rikkaampi kaiketi hitusen.
 
 
17. Mitä toivoisit tehneesi enemmän?

Harrastaneeni kulttuuria enemmän. Olin tosi laiska koko vuoden sen suhteen.

18. Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?

Kuluttaneeni aikaa joutavaan märehtimiseen ja sitku-juttuihin. Varsinkin kesä meni jotenkin kummallisesti sitä lämmintä päivää odottaen.


19. Miten vietit joulua? Entä juhannusta?

Joulu ollaan kotona. Vietämme aika vaatimattomasti, ainakin ruuan puolesta. Riisipuuroa, pieni kalkkuna, vähän suklaata, pipareita (mies aikoo leipoa) ja päärynäcrumblea jätskin kanssa.

Juhannuksesta en muista mitään... Taisimme paketoida remontin.

20. Rakastuitko kauden aikana?
 
Voi kyllä. Mieheni on elämäni rakkaus, ilo, tuki ja turva. Tarvitsen jämäkän miehen, josta on vastusta minulle, hihhi. Rakastuin myös kotiimme uudelleen.
 
 
21. Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?
 
Nashville, Game of Thrones, Suits, Black List, Black Sails, Comeback... Viimeisimpänä Liza Marklund-sarja Netflixillä, joka on nimellä Punainen susi. Ruotsalaiset ne osaavat tehdä dekkareita!
 
22. Vihaatko mitään tai ketään, jota et vihannut viime vuonna tähän aikaan?
 
Vihaan tasaisesti aikaisia herätyksiä... Ei siis mitään uutta!
 
 
23. Mikä oli paras lukemasi kirja?

Luin tosi vähän kuluneena vuonna. Mieleen tulee Katherine Pancolin Mimmit 1. Kohta aloitan Mimmit 2, se on jo ostettuna. Grace Coddingtonin elämänkerta oli koukuttava.
 
24. Mikä oli suurin musiikillinen löytösi?
 
Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi paneuduin hänen musiikkiinsa vähän tarkemmin. Aikoinani itse rakastin laulaa Sibeliuksen yksinlauluja. Nyt kuuntelin sinfonioita, ja kyllä mä niin tykkään romanttisesta musiikista, että sinfonia nro 2 on suosikkini. Viulukonserttoon en myöskään kyllästy koskaan. Oppilaat tykkäävät perinteisesti Karelia-sarjan Intermezzosta.
 

25. Mitä halusit ja sait?

Älkään nyt kyllästykö, mutta sen remontin.

26. Mitä halusit, mutta et saanut?

Lämpimän kesän.


27. Mikä oli vuoden paras elokuva?

Olen elokuvamakuni suhteen tosi kaupallinen. Tykkäsin leffoista Interstellar ja San Andreas, eli avaruutta ja suurkatastrofia. Lemppariavaruusleffani on muuten Ensimmäinen yhteys, pääosassa Jodie Foster. Star Wars sen sijaan ei sytytä, liikaa karvaisia öttiäisiä. Avaruusolio on limainen ja laiha, ei karvainen ja söpö!

28. Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit?

En mitään erityistä, puhuin puhelimessa, söin leivoksen ja mietin, pitäisinkö parin vuoden kuluttua kunnon juhlat!

29. Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selvästi paremman ja onnellisemman?

Vähän terveempi loppuvuosi. Olen niin tunnollinen ja kunnollinen, että en meinaa jaksaa kantaa itsekeksittyä syyllisyyttä sairastelusta...

31. Mikä piti sinut järjissäsi?

Mieheni on mun järjen ääni. Töissä eräs rakas työkaveri, joka on ihan paras! Ihanat ystävät! Mutta kaipa itsekin olen tough cookie. ( A person who can endure physical or mental hardship; a hardened, strong-willed person, says Wikipedia.)

 
32. Ketä julkkista himoitsit eniten?
 
Aina kun pitäisi muistaa joku, en muistakaan! Mieheni sanoo, että miesmakuni on omituinen. Pidän esimerkiksi Tom Hanksia vetävämpänä kuin Daniel Graigia. En pidä sliipatuista, liian lihaksikkaista könsikkäistä, varsinkaan "tyypillisistä" komeista miehistä. En nyt suoranaisesti himoitse Tom Hanksia, mutta hän on tosi söötti! Ja vetovoimaa lisää vielä se, että hän on ollut 27 vuotta naimisissa Rita Wilsonin kanssa.
 
Girl crush on kohdistunut tänä vuonna Marklund-sarjan elokuvissa Annika Bengtzonia näytelleeseen Malin Crépiniin. Mielettömän kaunis nainen ja ihanat hiukset, siis nimenomaan Annikan roolissa!
 

33. Mikä poliittinen tilanne tai tapahtuma liikutti sinua eniten?

Olihan Pariisin tapahtumat aika vyön alle iskevä, samoin pakolaistulva on tosi järkyttävä. Säälin myös heitä, jotka joutuivat tavalla tai toisella aivopestyiksi, huumatuiksi ja "väärään seuraan", ja päätyivät huumattuina massamurhaajiksi. Pariisi oli hirveä, mutta Syyriassa arkipäivää. Naisten ja tyttöjen asema sota-alueilla saattaa olla kuolemaa pahempi.
 
Pakolaisista olen kuullut myös hyviä juttuja. Kauhavan ilmasotakoulun tilat ovat vastanottokeskuksena. Sen vetäjän on ilmeisen puuhakas ja innovoiva tapaus. Siellä on järjestetty ruokailuja, joihin on kutsuttu pitäjäläisiä syömään. pakolaisia on pyydetty pitäjälle talkoisiin. Seurakunta on järjestänyt tilaisuuksia, joihin on ahkeraan osallistuttu. Pakolaisten joukossa on kymmenkunta opettajaa, jotka ovat aloittaneet koulunpidon suomalaisen opetussuunnitelman mukaan, he ovat itse niin halunneet ja heitä on siihen perehdytetty. Eli asiat voivat mennä paremminkin päin, jos ollaan valmiita rikkomaan raja-aitoja puolin ja toisin.
 
 
34. Ketä kaipasit?

Veljeni perhettä, vanhempiani. Kurjaa, kun sukulaiset asuvat niin kaukana. Rakas ystäväni se vasta kaukana asuukin, häntä kaipaan tasaisesti myös koko ajan.


35. Kuka oli paras tapaamasi ihminen?

Paras tapaamani ihminen on kyllä hammaslääkärini Ville Kemilä, joka oikoo hampaani. Jäljellä on vielä seitsemät kalvot Invisalign-hoidossa. Tapasin Villen tosin jo pari vuotta sitten hampaidenhoidon merkeissä, mutta hänelle kuuluu paras ihminen-titteli! ; )

36. Mikä tai kuka yllätti sinut kuluneena vuonna?

Taidan itse yllättää itseni vähän väliä.

 
37. Mitä viisi asiaa asetat itsellesi tavoitteiksi ensi vuodelle? Nämä eivät ole uudenvuodenlupauksia vaan henkilökohtaisia tavoitteita. 

1. Alan tehdä taas biisejä.
2. Teen kulttuurikäynnin joka kuukausi.
3. Olen järjestelmällisempi.
4. Lopetan verhoprojektini.
5. Riittävän hyvä on tarpeeksi.

Hei nyt tarttukaapa tekin tähän, ja linkittäkää kommenttikenttään postauksenne! Näitä on todella hauska lukea, vaikka onkin työläs tehdä.
 
Mukavaa päivää!




Kuluneen vuoden asuja 1/2

$
0
0
 
En ole aikaisemmin tehnyt asukatsausta kuluneen vuoden kokonaisuuksista, mutta täältä pesee. Olen aina ollut ajatuksissa, että tyylini on simppeli, mutta näitä katsoessa se ei oikestaan olekaan. On kai hyväksyttävä, että se rönsyilee oman mielen mukaan. Välillä tekee mieli pukeutua pelkkään mustaan, mutta kas, onhan siellä värejäkin mukana. Ja loppujen lopuksi aika vähän mustaa.
 
Ominta pukeutumista on mustat housut, vahapintaiset tai nahkaiset, nilkkurit, valkoinen paita ja neule. Kesää kohti mentäessä otsa alkaa rypistyä, sillä vaikka niin kesäihminen kuin nykyään olenkin, en oikein tykkää kesävaatteista. Syksyllä on enemmän mahdollisuuksia...
 
Yläkuvassa on päällä Lexingtonin parkatakki ja Gaborin lämpimät saappaat. Alakuvassa jo kolmivuotias Filipan villatakki ja kovasti kehuja saanut Balmuirin kid mohair-huivi. Tukka oli suht pitkä ja laineille väkerretty.
 
Kahdessa seuraavassa tammikuuta parhaimmillaan, villaa niskassa... Kashmirneule.comista saadut neuleet olivat ja ovat edelleen kovassa käytössä ja toimivat minulla hyvin töissä. Farkut Replayn vanhat mutta ikuiset, laukku eteenpäin myyty Francesca-tote. Alakuvan pikkuinen villahame oli kovasti tykätty.



Jalassa Filipan housut ja paita on Hunkydoryn alesta. Kengät Straffordin kauniit konjakinväriset. Meillä oli tänä iltana blini-ilta.

 
Voi, tässä on lempikomboni! Second Femalen ihana, ihana villatakki, täydellinen kaikin puolin. Valkoinen paitis ja Zara Womanin vahapintaiset housut. Jalassa, ohhoh, Niken tossut. En ole mikään kova lenkkarifani, mutta asu näyttää kaikin puolin kivalta.

 
Tämä kuva oli jo edellisessä postauksessa, mutta otin sen mukaan, siinä on vain niin hyvä fiilis. Jalassa Mos Moshin Naomi Glamit, paita Bik Bokilta.
 
 
No mutta, tämä asu pitää ottaa käyttöön hetimiten. Vanha Repeatin neule, tuo Acnen Canada-huivi ja rakkaat Zara-housuni. Laukku on yksi käytetyimmistäni, Proenza Schouler.

 
Eräs ystäväni nauroi tätä Janis Joplin-lookiksi. Pikku takki on ostos Zaran alesta viidelläkympillä helmikuussa -14, ja sillä tarkenee edelleen. Farkut taitavat olla Replayn, pipo Zalandolta.


Ilmeisesti on ollut viileää edelleen, päällä -ylläripylläri - Zaran housut ja valkoiset lenkkarit. takki Tigerin, neule 8pm, huivi Balmuirin ja pipo Filipan.


Työkaverit tykkäsivät Repeatin puuvillaneuleesta. Keväässä on se hyvä puoli että alkaa tarvita aurinkolaseja!

 
Huhtikuulla pätkäytin otsiksen, jonka tosin sitten kasvatin samantien pois. Pitäisikö vielä leikata otsis, mitä mieltä olette?
 
Pikku rotsi on Marc Aurelin, farkut Mos Moshin Naomi glamit, ja citylenkkarit Nuden. Ihan ehdottomia lempiasujani!


Huhtikuulla ostin pienen Chloén laukun, ja tässä olen yhdistänyt sen LiLLE Clothingin pellava-silkkipaitaan ja Repeatin farkkuihin. Korot ovat Pura Lopezin.

 
Pietarsaaressa vappuna! Ihana Suomen kevät - tekoturkki päällä! Tykkään kovasti tuosta takista, mutta tunnen itseni vähän huutomerkiksi sen kanssa. Huivi Becksöndergaardin, paita Esprit ja housut ne samat vanhat Zarat...
 
 
Tämä mekko yllätti sekä minut että varmaan lukijani - meitsillä pinkkiä! Mekko on InWearin ja sain sen DOPPWomanilta. Korot Miu Miun ja laukku Vicostan.


Kesältä ei monta asukuvaa ole, mutta ihan kesän alussa oli päällä Banana Republicin pellavaneule ja ihanat J. Lindebergin housut. Noita housuja rakastan...

 
Juhannuspäivä oli aika viileä, ja Torpanrantakin oli kiinni. Huivi ei paljon lämmittänyt. Housut By Malene Birger, huivi Becksöndergaard. 

 
Semmoinen asuvuosi oli tammikuusta kesäkuuhun. Tässä ei tietenkään ollut kaikkia asuja. Huomasin kyllä, että asukuvausten tahti hiipui kesää kohden...
 
Mistä tykkäsit eniten?
 
Ja hei mukavaa iltaa!


Matkamuistoja kuusessa

$
0
0

 
Kuusi on paikoillaan olohuoneessa. Taas oli aika kaivaa rakkaat kuusenkoristeet paketeistaan. Koristeiden määrä on vuosien saatossa vähentynyt. Oksilla roikkuvat vain vanhemmiltani saadut kauniit, käsintehdyt lasipallot, ruusukultaiset kävyt, muutama kristalli ja matkoilta tuodut pallot. Myös kummityttöni perheeltä saatu Unicef-pallo on kunniapaikalla. Kummitätini tytär oli pitkään Weisteellä suunnittelijana, ja hänen suunnittelemansa kultainen poro roikkuu myös oksilla. Poro koristi myös joulumerkkiä, olisiko ollut -11?
 
On semmoinen olo, että matkamuistopalloja olisi enemmänkin, mutta ei, tässä ovat kaikki kuusi:
 
Gardajärveltä, Sirmionesta, tuotu posliinikoriste on suosikkini. Sirmionesta pidin muutenkin kovasti. Sokkeloinen vanhakaupunki oli kovin idyllinen. Vaeltelimme myös rannalla, niemen ympäri pääsi kävelemään melkein kokonaan. Tämä oli myös ensimmäinen matkakoristeemme.
 
 
Viime joulun vietimme Münchenissä, josta ainokainen tuliainen oli tämä pikkuinen maalattu koriste. Valinnanvaraa olisi ollut vaikka millä mitalla aina olkikoreisteita mitä upeimpiin. Koriste ostettiin pienestä joulutavaroita myyvästä kaupasta, joissa olikin aika upeita juttuja.

 
Toscanan ihanalta kaksiviikkoiselta reissulta löytyi tämä käsinmaalattu pallo, jonka tekijän kanssa otin yhteiskuvankin. Keramiikkataiteilija piti pajaansa ja liikettään Montecatini Alton pikkukylässä. Pallon sypressit muistuttavat Toscanan maisemista.

Pieni lasipallo on Portugalin Algarvesta.

Klimt-pallo on toissakesän ostos Wienistä.

 Tämä pallo ei selityksiä kaipaa...

 
Meidän kuusemme on muuten tekokuusi.  Eikös ole aika hyvännäköiset oksat. Kuusesta ei tule nuhaa eikä se varise. Se menee viiteen osaan, ja ainut vaiva siinä on taitella oksat auki. Puu on hankittu täältä ja on ollut ihan mahtavan hyvä ostos. Meidän kuusemme malli on Iowa Deluxe.
 
Viime vuonna tykkäsin laitella kovasti joulukoristeita ympäri taloa, tänä vuonna ei huvita liiemmälti koristella. Valkoset kukat, amaryllis, ruusut ja joulutähdet, kynttilät ja ikkunatähdet saavat olla kuusen lisäksi olla kotimme koristeet tänä vuonna. No juu, seppeleitä löytyy kyllä sieltä täältä. Niitäkin olen keräillyt vuosien varrella. Pentikiltä olen yleensä löytänyt mieluisimmat.
 
Joko teillä alkaa olla koti joulukunnossa?
 
Ulkona näyttäytyy aurinko! Kaunista lauantaita kaikille!
 

Villakangastakkien parhaat aleista

$
0
0
Talvialet ovat täydessä vauhdissa. Nyt kannattaa iskeä takkeihin kiinni, sillä parhaat viedään ensimmäisenä. Villakangastakit ovat suosikkejani. Kokosin Booztilta* ja Zalandolta* parhaat kollaaseihin. Etsiipä sitten pitkää takkia hameiden kanssa tai pörröistä bukleetakkia nyt voi tehdä parhaat löydöt, mutta nopea pitää olla.

Sininen, musta, harmaa tai kameli ovat takkien klassikkovärejä, mutta miksipä ei räväyttäisi vaalean- tai viininpunaisella. Boss Orangen kaunis vaaleanpunainen on laatuhankinta. Suosikkini on silti siksak-kuvioinen DAY:n takki kollaasissa kaksi, samoin pitkä, klassinen Filipan villakangastakki kollaasissa kaksi. Löytyy myös minulta mustana.





Booztilla on menossa Crazy Shopping Days, ja tänään kaikilta talvityylin merkeiltä -30% alennus.


Mukavaa sunnuntain jatkoa!


*linkit mainoksia

Kuluneen vuoden asuja 2/2

$
0
0
Vuoden toiselta puoliskolta löytyi paljon enemmän asukuvia, joten parhaat valitsin kollaaseihin. Loppuvuotta kohti mentäessä värimaailma kapenee, musta, harmaa ja valkoinen ovat lemppareita.

Heinäkuulla ei ollut monta lämmintä päivää, tosin himmailin blogiakin. Porvoon mukulakivikaduilta tallentui yksi kuva, muut ovat kotipiirin rentoilukamppeita.

Sininen mekko oli Porvoon-löytö, ja elokuussa sitä tarkeni pitääkin. Kaksi keskimmäistä ovat elokuun ihanilta helteiltä...

Elokuussa ihastuin myös culottes-housuihin. Koko kuukauden tarkeni ilman sukkia, taisi olla sukantonta vielä syyskuussakin.

Syyskuulla lyhensin vanhat Zaran housuni polven alle. Mustavalkoinen DAY:n mekko oli töissäkin päällä. Pitkä paitis nousi suosikiksi.

Loppuvuonna kuvaustahti vähän hiipui, mutta tutulla värimaailmalla jatkettiin. Nahkamekkokin pääsi päälle. Mekkoja ja hameita käytin aikaisempia vuosia enemmän.

 
Sellainen oli asuvuoteni 2015!
 
Mukavaa päivää!

Joulukorteista ja kihlasilkeistä

$
0
0


Tänä vuonna olen lähettänyt joulukortteja vähemmän kuin koskaan, hurjat kaksitoista kappaletta. Jätin kylmästi ulkopuolelle kaikki Facebookissa olevat. Kortit lähtivät muutamalle sukulaiselle ja serkulle sekä kummitädeille.

Muistan jouluja, joina olen lähettänyt viitisenkymmentäkin korttia. Niitä on myös tullut aika nippu. Laitoin niitä joskus punaiseen satiininauhaan kiinni viiriksi, ja joka joulu uudet kortit ovat pöydällä esillä.

Tänä vuonna kortteja on tullut reilu kymmenen. Näyttää siltä, että oma ikäluokkani lähettää yhä vähemmän ja vähemmän kortteja ja siirtyy myös digiajan ja some-maailman tervehdyksiin.

Vaan en tiedä. Käsinkirjoitetussa joulukortissa on kuitenkin sitä jotakin. Että on kaivanut ne osoitetiedot esiin ja vaivautunut käsin kirjoittamaan osoitteen ja pienen tervehdyksen. Miksi en olisi voinut kirjoittaa kahdentoista vaivalla kahtakymmentä? Onko se niin vaivalloista, loppujenlopuksi?

Mitä mieltä sinä olet joulukorttien lähettämisestä? Onko se katoava perinne?







Kuvissa on isoäitini vanhoja joulukortteja vuodelta 1937. Assistentti, Neiti M.T. ja Maanvilj. Herra E.Y. olivat juuri menneet kihloihin. Seuraavana vuonna olivat häät. Lapsena minusta oli ihana katsella korttipinoa. Joulukorttien lisäksi onnitteluissa oli kauniita maisema- ja valokuvakortteja. Joissakin oli kohokoukeroita. Kortit olivat vanhassa karamellirasiassa. Oli juhlahetki, kun isoäiti otti rasian esiin.

Miltähän tuntui mennä naimisiin sodan alla? Ja olla avioliiton ensi vuodet yksinään kahden pienen lapsen kanssa, miehen ollessa sodassa? Harmittaa, etten koskaan hoksannut kysyä asiaa isoäidiltä. Hääkuvassa isoäiti ja isoisä olivat ajan tavan mukaan hyvin vakavia. Isoäidin päässä oli Amerikan tädiltä saatu huntu ja pääkoriste. Huntu suli sittemmin pois. Pääkoriste on minulla tallessa, kihlasilkki, eli musta silkkihuivi on myös annettu minulle. Eikö ole suloista - kihlasilkki...

Hyvää aatonaatonaattoa!

Jouluhaaste

$
0
0


Se on nyt aatto sitten! Jouluaaton kunniaksi mietiskelin eilen illalla kivoja kysymyksiä Tuulannelin blogista.

1.Mikä olisi kaunein paketti, jota et haluaisi avata sen kauneuden takia?

Haluan aina avata paketin, oli se millainen tahansa, haha! Ajatus on tärkein. En myöskään välitä lahjan arvosta. Ylipäätään ihanaa, että minua on muistettu. En ole itse mikään mestaripaketoija, askartelu ei ole minun juttuni. Hermostun aina paketoidessa, joten tältä suunnalta ei voi odottaa kauniita paketteja...

2.Miten joulu näkyy teillä puutarhassa?

Ei mitenkään tänä jouluna. Meillä on kyllä tosi kauniita räystäsvaloja, samoin olen haaveillut puiden somistamisesta kynttilälyhdyillä. Ehkä laitan illaksi ulkotulia.

3.Järjestätkö pikkujouluja?

Joka joulunalus haluaisin, mutta koskaan ei ole jaksanut/kerennyt... Ehkä ensi vuonna!

4.Mitä et missään nimessä jättäisi joulusta pois?

Tjaa, varmaan ikkunakoristeita. Tykkään perinteisistä paperitähdistä. Myös Usko-Toivo-Rakkaus-setti on tärkeä, myös San Antoniosta, Teksasista tuomani jouluseimi. Mieluummin luopuisin ruuasta ja musiikista kuin näistä.

5.Askarteletko itse kortteja?

Olen tainnut askarrella viimeksi ala-asteella. En ole yhtään näpärääjätyyppiä, mutta kunnioitan suunnattomasti kaikkia heitä, jotka viitsivät sen tehdä. Itsetehty kortti on kaunis!

6.Millaisia joulukoristeita itse teet?

Lapsena värkkäsin joulukalentereita, mutta sen jälkeen ole tehnyt mitään ihmeellistä. Joskus olen tehnyt havuseppeleitä, myös pieniä kukka-asetelmia.

7.Lahja, jonka toivoisit saavasi joka joulu?

Terveyttä ja paljon unta! Ihan paketeista puhuttaessa ilahdun aina ihan kaikesta! Perinteisesti on toivelistalla ollut sukkia, pyjama ja joku hyvä kirja.

8.Uskotko joulupukkiin?

No en...

9.Oletko joululahjojen himoshoppaaja?

No en. Yritän aina miettiä kullekin sopivan lahjan. Veljen lapsilla on toiveita, ja siitä listasta löytyy heille. Tädille tai serkuille tässä lähellä annan ruokalahjan tai kukkia.

10.Minkävärinen joulu teillä on?

Tänä vuonna koti on somistettu valkoisilla kukilla, amarylliksellä, joulutähdillä ja ruusuilla. Kuusessa on kultaa, lasia ja valkoista, plus matkamuistopallot. Sitten on muutama tärkeä koriste, kuten Pentikiltä ostettu puinen enkeli. Tyynyliinoja ja kaitaliinoja laitan silloin, kun tekee mieli somistaa punaisella, kuten viime vuonna, mutta tänä vuonna ei ollut sellainen fiilis. Ikkunatähdet ovat kullattua rottinkia, valkoista paperia, ja yksi hopeanvärinen, joka on lahja veljeni perheeltä.

Täksi jouluksi saimme ihanan lahjan jo etukäteen. Äiti oli tehnyt meille jouluikonin, joka on todella kaunis.

11.Onko teillä joulusaunaperinteitä?

Ei sitten minkäänlaista! Sauna on tällä hetkellä jonkinlainen välivarasto...Välillä kyllä pesen saunan jouluksi, mutta tänä jouluna se jäi.

Mutta nyt, rakkaat lukijat, on aika aaton ja joulun viettoon! Vietetään se omien perinteiden mukaan, tehdään siitä lämmin ja ihana!



Toivotan sinulle sydämellistä, ihanaa, lämpöistä ja tunnelmallista joulunaikaa!

Neulemekko ja ylipolvensaappaat

$
0
0


Syksyllä House of Brandonilta saamastani Vilan neulemekosta on tullut suosikkivaate sekä kotona että muutenkin. Kotona laitan sen kanssa leggingsit ja villasukat (tietenkin), mutta uloslähtiessä yleensä saappaat ja pitkän takin, koska en halua palella. Mekko on ihanan lämmin, alle voi tosi kylmillä säillä laittaa vaikka paitiksen.
Ylipolvensaappaita harkitsin pitkään. Korkeat korot tai ihan matalat versiot olivat pois laskuista. Mokkanahka on lempimateriaalini joten sellaisia sitten haravoin. Näin Instagramissa upean yhdistelmän eräällä 50+ ladylla, ja ajattelin, että mikä ettei - pitkä saapas hyvin yhdisteltynä ei huuda seksikkyyttä, vaan sen voi yhdistää hyvin arkeenkin. Sopiva pari löytyi H&M.lta. Ylipolvensaapas omasta mielestäni vaatii rennon, muhkean ja huolettoman yläosan, ja parhaimmillaan se on ylisuurten neuleiden ja huivien kanssa. Tiukka mekko olisi kauhistus...








mekko Vila / saappaat H&M, (samanlaiset täällä) / huivi DAY Birger & Mikkelsen

Joulunpyhät kääntyvät loppua kohti. Eilinen otettiin tosi rennosti, pidin Hugh Grant-illan. Rakkautta vain on ihana jouluelokuva, ja sen jälkeen piti katsoa vielä Notting Hill. Julia Roberts on siinä todella, todella kaunis, ja hassusti hiippaileva Hugh Grant tosi sympaattinen. Tänään olisi vielä vuorossa Holiday - romantiikkaa kerrakseen! Nykyään ei tule katsottua enää kovin paljon romcomeja, mutta nämä muutamat suosikit ovat ja pysyvät!

Toivottavasti teidän joulunne on ollut mukava ja rento! Ihanaa tapaninpäivän jatkoa!
 
 
PS. Booztin ale alkoi tänään!


*linkit mainoksia

Joulu paketissa

$
0
0


Sellainen oli joulu 2015! Paljon unta, liikaa suklaata ja pipareista, neljä romanttista komediaa, paljon kynttilänvaloa ja yksi korvatulehdus. Joka vuosi olen jotenkin helpottunut, kun pyhät ovat ohi. On outoa, että koko Suomi on totaalisen kiinni, ja arjen koittaessa tulee tietynlainen vapauden tunne. Nyt tuntuu siltä, että kynttilöitä on poltettu ihan tarpeeksi, Celtic Heartbeat Christmas on soinut taukoamatta tuntikausia, Scrabble on pehmentänyt aivot ja blogeja luettu. On ihana palata arkeen ja odottaa uutta vuotta.








Yritän tässä saada kirpparinkin aikaiseksi, eli pienet naiset, teille on tulossa kampetta. On yksi laukkukin tulossa, sekä Mulberryn klassikkohuivi... Mukavaa sunnuntaita!

Joulukuun kirppis

$
0
0
Sain kuin sainkin laitettua myytävät vaatteet ja asusteet kirppikselle, käy kurkkaamassa. Myynnissä mm. By Malene Birgerin clutch ja Mulberryn klassikkohuivi. Laita sähköpostia, jos olet kiinnostunut!

Mulberry-huivi myyty!


By Pia`s kashmirponcho

$
0
0
Poncho, ihana vaatekappale. Turvaneule, lämmittäjä, asun katseenkiinnittäjä. Sen alle on mukava käpertyä telkkaria katsomaan, sen voi heittää tuolinkarmille, pukea uudestaan päälle. Siksi niin tykkään ponchoista.

Sain ennen joulua valita By Pia`s* -mallistoista mieluisan tuotteen. Valikoima nettikaupassa on laaja, aina pellavavaatteista villaan, kashmiriin ja kodin tuotteisiin. Mietin kauan vaaleanharmaan taljan ja ponchon välillä, ja päädyin jälkimmäiseen. Nettikaupan selailemiseen meni kokonainen ilta, samoin Pian blogin lukemiseen. Tässä meillä on taas aivan mahtava suomalainen yritys, joka rohkeasti lähtee laajenemaan myös ulkomaille, nimittäin Hollantiin, Lareniin, ihan Amsterdamin kylkeen. On todella hienoa, että on rohkeutta think big-ajatteluun ja sitten tekemiseen myös. Huikeaa!








poncho By Pia`s / pants DAY Birger & Mikkelsen
boots Inuovo / jewelry Edblad

Kuvia varten kihartelin hiuksia laineraudalla, vielä on vähän harjoittelemista sen kanssa...

Tänään on ollut mukava päivä. Vaikka toinen korva on vielä ihan tukossa, pääsin sentään pyörähtämään kaupungilla. Nectarinessa oli mukavat alepöhinät meneillään ja tupa täynnä asiakkaita. Kävimme vielä miehen kanssa iltapalalla Il Birrificiossa. Pienistä asioista sitä ihminen tulee iloiseksi... Oletteko käyneet alennsumyynneillä?

Mukavaa maanantai-iltaa kaikille!

Ilma kylmenee, villaneuleet paksuuntuvat

$
0
0
Laitetaanpa vielä asukuvaa, kun sitä koneelta löytyy. Nyt on luvassa kylmempiä säitä, ja kuulkaa, minä olen varustautunut! Kipaisin tänään(kin) kaupungilla. Tein täsmäiskun vielä Nectarinen kenkäpuolelle, jossa oli suloisia Nude-merkin lampaankarvanilkkureita. Ne jäivät eiliseltä vaivaamaan, ja jäljellä oli vielä yksi pari omaa kokoani. Varpaat eivät taatusti palele. Pakkasten tultua en kertakaikkiaan enää tarkene ohuissa saappaissa. Nectarinesta lampsin vielä Maranelloon, jonka tiedän myyvän Modstörmiä. Untsikat olivat alessa, ja ostin polviin asti ulottuvat takin. En aio palella, en!!

Kuvan villatakin ostin toissa syksynä. Näin muistaakseni Malenalla blogissaan samaisen neuletakin turkoosina. Soitin maajantuojalle, mistä löytäisin xs-kokoisen, mutta Suomeen ei oltu ostettu ainuttakaan. Netistä löysin kuitenkin ruotsalaisen Miss Everyday-kaupan, ja sen ihastuttavan pitäjän blogin. Ja siellähän neuletta oli. Kauppa ei toimittanut Suomeen, mutta omistaja lupasi tehdä poikkeuksen. Ja niinpä sain tilata villatakkini. Ja se on tosi lämmin, niin lämmin, että ihan plusastekeleillä sitä ei pysty käyttämään.







knit Chill Norway / pants Zara / boots H&M (similar here*)
watch Emporio Armani / bracelet la Puella
shirt Hunkydory / scarf DAY Birger & Mikkelsen

Vuosi lähenee loppuaan, vielä pari päivää ja saamme vastaanottaa vuoden 2016. Kovasti olen miettinyt tulevaa, mutta varonut lyömästä lukkoon mitään suunnitelmia. Jännempi katsoa, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Tähän ikään mennessä sitä on huomannut, että on turha suunnitella liian tarkasti, elämällä on omat jekut, ja se voi yllättää positiivisesti tai negatiivisesti. Ja kumpaa sen ensi vuodelle tarjoaa, ei osaa arvata. Vain toivoa!

Mukavaa illanjatkoa, ja hei - Downton Abbeyn toiseksi viimeinen jakso tänään - nyyh!

BW

$
0
0


Nukuin myöhään. Puoli yhdentoista tienoilla soitin Business Womanille, näkisimmekö kahveilla kaupungilla. Yhdeltä jo istuimme Strindbergillä (jossa otan aina herkkuani jasmiiniteetä), viiden jälkeen lähdimme Salutorgetista. Päivä meni tosi nopeasti. Kerrankin oli aikaa jutella kunnolla.

Tiedättekö sen tunteen, kun joku saa sinusta parhaat puolet esiin? Tunnet, että juuri tämän ihmisen kanssa sinulla synkkaa täysin, etkä pelkää kertoa toiselle salaisuuksiasi tai ajatuksiasi. BW on minulle juuri tällainen ystävä. Hän tasoittaa mukavasti omaa, vähän pessimismiin taipuvaa luonnettani, saa minut nauramaan ja tuntemaan, että elämä ei ole niin supervakavaa ja synkkää. Yritän kyllä välillä vähän synkistellä, mutta huonoin tuloksin. Aina kun on nähty ja juteltu, olen täynnä energiaa ja iloa, elämänuskoa ja positiivisuutta. Sellaista hyvät ystävät saavat aikaan. BW:n kanssa meillä on hurjasti yhteistä, myös samanlainen arvomaailma. Luonteeltaan hän on ehkä minua enemmän jalat maassa, realistisempi. Mutta yhtä kovia ollaan nauramaan! Mitä enemmän häntä tunnen, sitä tärkeämpi ystävä hän minulle on. Ja harrastuksemme on tuonut meidät yhteen. Kun FFS jonain päivänä loppuu (Sexy Seventy Something, hihi), ystävyys pysyy, siitä olen ihan varma. Ja mikä mukavinta, miehillämmekin juttu luistaa hyvin keskenään.

Sofiankadulla napattiin muutama asukuvakin...







Oli kiva olla kameran toisella puolella. Sain napattua aika kivoja kuvia, vai mitä? Ja mallihan oli superkuvauksellinen! Marellan kaunis takki on ihana kellohelmoineen. Pipo on Luhdan, laukku muistaakseni Carlos Santanan. Kiitos ihana ystävä iltapäivästä - kävi ihan terapiasta!

Huomenna sitten on vuoden viimeinen päivä. Jonkinlaista pikku pohdintaa olin kuluneesta vuodesta ajatellut tänne laittaa. Mukavaa iltaa kaikille!


Tervetuloa 2016!

$
0
0


Uusi vuosi on uusi alku. Vähän niin kuin maanantaikin, uusi aamu, kuukauden ensimmäinen päivä. Lupauksia tehdään, mennyttä vuotta summataan.

Olen itse sitä tyyppiä, joka tykkää uusista aluista. Tykkään tehdä lupauksia ja suunnitellakin. Kun mietin vuotta 2015, se jakautuu selvästi kahteen osaan tasan puolesta vuodesta. Alkupuoli oli tosi mahtava, oli terveyttä, draivia, remonttia, kuntoilua... Sitten tuli kylmä kesä. Toinen puolisko vuotta onkin sitten vetänyt meikäläisen alas euforiasta. Mietin, olenko taas parin vuoden takaisessa tilanteessa, olotilassa, jossa en viihtynyt nahoissani enkä päässäni. Terveyden kanssa on taas ollut tasapainottelua, liikkumattomuus on rassannut päätä ja kroppaa. Huomaan liukuvani välillä samoihin vanhoihin ajatusmalleihin, joista olen jo luullut päässeeni eteenpäin, ja olen pettynyt itseeni. Jos olette lukeneet erityisherkkyydestä enemmän, niin olen sen malliesimerkki. Kannan mukanani ajattelemattomasti lausuttuja sanoja ja turhia huolia. Välillä tämän ominaisuuden kanssa on taiteilemista, ja kun jo luulen päässeeni vähän kovakuorisemmaksi, huomaan, etten ole oppinut mitään. Murehdin ihan liikaa ja kaikkea, kuormitun asioista, joille joku saattaa vain hymähtää. Murehtiminen on taatusti energiasyöppöni numero yksi, ja sen selättäminen on jatkuvasti työn alla.

Mikä silloin avuksi, kun tuntuu kurjalta? No tietenkin uusi alku! Kohti kevättä! Elämässä vaihtelevat hyvät ja huonot ajat, sehän tiedetään. En tiedä, olisiko parempi ottaa päivä kerrallaan sellaisena kuin se tulee, vai olla yltiöoptimisminen? Yksi ajatus on minua paljon auttanut: tunteet tulevat ja menevät. Kannattaa siis vetää henkeä ja odottaa. Pysähtyä ja hengittää.

En halua liikaa suunnitella tulevaa vuotta. Sen kuitenkin lupaan, että en tulevana vuonna rutise turhasta. Olen onnellinen jokaisesta terveestä päivästä. Paljon hyvääkin tästä vuodesta jäi matkaan: läheiset voivat hyvin, on koti, on töitä, on ystäviä. Blogi on saanut uuden ulkoasun, eivätkä suunnitelmat sen suhteen ole vielä lopussa. Ehkäpä tuleva vuosi yllättää jollakin tavoin, positiivisesti, toivon. Tai sitten yllätän itse itseni jollakin tavoin. Ehkä voisin ravistella vähän itseäni jollain tapaa.

No huh, tulipa vuodatus. Ei ollut tarkoitus synkistellä. Ehkä halusin kertoa näitä ajatuksia ihan senkin takia, että blogin ja nättien asukuvien takaa löytyy ihan tavallinen taavi arkipäivän elämästä. Sellainen herkkis taiteilijasielu, joka ottaa elämän välillä vähän liian tosissaan. Ikä tavallaan antaa perspektiiviä asioihin, mutta sellainen nuoruuden huoleton asenne on mennyttä. Elämän rajallisuus tuntuu selvemmin, sen takia arvostaa elämää entistä enemmän, jokaista päivää sellaisena kuin se näyttäytyy.

Olen iloinen, että olet mukanani joko vanhana lukijana tai uutena. Blogin kävijämäärät ovat jälleen nousseet tänä syksynä, ja olen siitä todella iloinen! Onhan blogini kuitenkin marginaali kohderyhmänsä ja aihepiirinsäkin vuoksi. Aikuisbloggaajat ovat kuluneena vuonna tulleet esille entistä enemmän - upeaa! Kiitos siis joka ikiselle lukijalle, ilman teitä olisin tuskin jaksanut kirjoittaa FFS:ia näin kauan - kohta viisi vuotta. Kiitos kommenteista, kiitos sähköposteista.

Onnellista vuotta 2016 kaikille teille, tehdään tästä vuodesta paras ikinä!
 
 
 

Talviunivormu ja niitä näitä

$
0
0
Hyvää uutta vuotta vielä kerran! Saatiinpa talvi tänne eteläänkin!

Mitenkäs siellä sujui vuoden vaihtuminen? Itse olin aattoiltana tosi väsyksissä, ja sinnittelin väkisin sinne puolille öin. Iltakuuden jälkeen kuului tasaista paukahtelua ympäristöstä, mutta mitään isoja näytöksiä ei tänä vuonna meidän tienovilla nähty. Eilinen sitten sujui telkkaria katsoen, mm. HBO Nordicilta The Knick-sairaalasarjaa, joka sijoittuu 1900-luvun alkuun. Illalla viimeisenä katsottiin Clint Eastwoodin ohjaama American Sniper, joka oli ollut kuuden Oscarin ehdokkaanakin. Oli tosi hyvä elokuva, tositapahtumiin perustuva. Eastwood se vaan jaksaa, mies on kasikymppinen, ja elokuvat sen kun paranee.

Tänään lähdettiin stadissa käymään. Kofeiinittomat kahvit olivat loppu, lisäksi oli pientä taka-ajatusta, josko kävisimme lounaalla kaupungilla. Ja Prestoon päästiin heti sen avauduttua. Ikkunapöydässä oli mukava seurailla maailmanmenoa. Oli paljon turisteja liikkeellä.

Lounaan jälkeen mies ehdotti pientä ekskursiota Verkkokauppa.comin myymälään Jätkäsaareen. Sinne siis. Aina kun käymme Gigantissa tms. tämänkaltaisessa myymälässä, ihmettelen mistä sitä porukkaa riittääkin. Parkkipaikat ovat aina täynnä ja kuhina jonotusnumeropisteillä käy. No, miehet (ehkä naisetkin?) ovat tunnetusti kiinnostuneita elektroniikasta, ainakin meillä luetaan Verkkokaupan ja Gigantin esitteet tarkkaan, tehdään vertailuja sun muuta. Itse meinaan aina nukahtaa kyseisessä kaupassa, ravaan miehen perässä kiltisti ja istun tilaisuuden tullen. Vähäistä kiinnostusta osoitin iPad minin kuoria ja äänentoistolaitteita kohtaan. Ja aktiivirannekkeita, jonka hankinta on muuten meikäläisellä ikuisuuskysymys. Kohta varmaan pitää alkaa vertailemaan läppäreitä, silla sen hankinta on keväällä edessä.

Talven univormu pienin variaatioin on päällä oleva: paita alla, neule päällä, jalassa nahkaleggingsit ja ihanat, ihanat Nude-merkin lampaankarvanilkkurit. Ei varpaita palele, kun on paksu pohja (korkkia!) ja karvavuori. Nilkkureita oli monessa värissä ja varrenpituukisakin taisi olla kaksi tai kolme. Ja ostopaikkana, jos jotakin kiinnostaa, Nectarine.









pants DAY Birger & Mikkelsen / shirt Filippa K
knit Repeat Cashmere / boots Nude / scarf Acne

Nyt taidan vetäytyä sohvalle taas telkkarin ääreen. Katsotaan sitä nyt oikein urakalla, sillä kun työt taas alkavat, en ennätä enkä jaksa sitä kovasti katsoa.

Mukavaa iltaa kaikille!
 

Villamekkoja ja muita talvi-ihanuuksia

$
0
0
Kuppi mantelimaitokahvia ja hetki tietsikalla nettikauppojen aleja selaamassa. Tällä kertaa iskin silmäni ihaniin villaneulemekkoihin. Rentojen mekkojen kanssa sopivat tukevapohjaiset nilkkurit tai saappaat, kaulaan paksu huivi, ja talvilook on valmis! Zalandon* ja Booztin* valikoimista löytyi tälläkin kertaa todella kivoja juttuja, ja aleprosentitkin ovat suht kohdallaan!

Ensimmäisestä kollaasista lempparini ovat mekko yksi ja neljä. Myös By Malene Birgerin villahuivi on ihana. Kakkoskollaasissa lempparit ovat lämminvuoriset Tommy Hilfigerin saappaat ja Gannin sininen villamekko.



 


Mukavaa illanjatkoa!


*linkit mainoksia

Koukussa sarjaan The Knick

$
0
0


Joululomalla on ollut tosi kiva katsoa telkkaria, koskapa arkena sen töllöttäminen on supervähäistä. Olen tainnut syksyn aikana katsoa vain Downton Abbeytä (juu, olen googlannut miten henkilöille käy, miten niin en jaksa odottaa!). Mutta sellaisen tosi koukuttavan sarjan löytäminen on vaikeaa, ja niitä onkin vain muutama: Nashville, Good Wife, Pukumiehet. Ihan ookoo ovat Black Sails, Game of Thrones, The Comeback ja Narcos. Yritin katsoa The Affairia, Ray Donovania, Siltaa muun muassa, mutta ei, ei napannut... Myöskään vampyyrisarjat eivät nappaa. Realismi on oma tyylilajini. Suomalaisia en katso ollenkaan, en ole niistä koskaan oikein pitänyt.

Sarjojen katsomisessa Netflixilta, Viaplaysta tai HBO Nordicilta on se plussa, että niitä voi katsoa omaan tahtiin. Tai olla katsomatta. Sarjoista tykkämisessä on myös omat kommervenkkinsä vähän kuten musiikissakin: yksi tykkää, toinen ei.

No olipa yksi ilta tässä joululomalla. Luin jostain esittelyn HBO Nordicilla pyörivästä The Knick-sarjasta. Ehdotin miehelle, että katsotaanko millainen se on. Meni noin neljä jaksoa, ja olin totaalikoukussa. Ensimmäinen kausi, kymmenen jaksoa, on katsottu ja tänään aloitetaan toista.

Tapahtumat sijoittuvat 1900-luvun alkuun ja New Yorkiin. Kaupunkiin virtaa siirtolaisia tuhansittain. Taudit leviävät köyhien keskuudessa. The Knickerbocker-sairaala on sijainnut ennen hienostoalueella, mutta on nyt jäämässä vähäisemmän väestön jalkoihin. Sairaalan henkilögalleria on vähintäänkin moninainen:

- Dr. John Thackery, huippulahjakas, innovatiivinen sairaalan ykköskirurgi, joka on työnarkomaani ja jonka riippuvuus kokaiiniin muuttuu yhä hallitsevammaksi

- Lucy Elkins, nuori, suloinen hoitajatar, joka on toivottoman rakastunut Thackeryyn

- Dr. Algernon Edwards, lahjakas musta kirurgi, joka kamppailee tasaveroisasta paikasta sairaalassa, purkaa murheet kapakkatappeluihin

- Cornelia Robertson, sairaalan johtokunnan puheenjohtajan tytär, jolle ei pelkkä seurapiirirouvan status tahdo riittää

- Dr. Bertie Chickering, nuori kirurgi, jolla on hyvä ja lojaali sydän

- Dr. Everett Gallinger, kirurgi, joka kiihkeästi vihaa Dr. Edwardsia, ja jonka unelma täydellisestä elämästä murenee pala palalta

- Nunna Harriet, joka soveltaa Raamattua omiin näkemyksiinsä, tykkää tupakasta ja muutamasta ryypystä silloin tällöin

- Herman Barrow, sairaalan johtaja, surkuhupaisa, ahne tapaus, joka joutuu ojasta allikkoon vähän väliä, rakastaa kovasti vaki-ilotyttöään Juniaa.

Sarja on kerännyt tukun palkintoehdokkuuksia, ja varsinkin Dr. Thackeryä esittävä Clive Owen on saanut paljon kiitosta. Itse pidän sarjan vähän tummanpuhuvasta meiningistä, se ei ole turhan sliipattu. Henkilöissäkin löytyy tummia sävyjä, kukaan ei ole täydellisen paha tai hyvä. Omia suosikkeja on vaikea valita. Yleensä tykkään kilteistä, joten varmaan rohkea ja epäsovinnainen Cornelia ja kiltti Bertie ovat suosikkejani.

Viime vuosisadan hoitomuodot ovat epäilemättä sarjaa varten tutkittuja - miten vähän tiedettiinkään ihmisestä reilut sata vuotta sitten. Jos kammoat veren ja suolenpätkien näkemistä, tämä ei ole sinun sarjasi. Maskeeraajilla on ollut varmasti herkkupäivät kaiken sen iho-, luu-, veri- ja suolimäärän suunnittelun ja toteutuksen kanssa. "Lääkkeet" suorastaan itkettävät/naurattavat, samoin mielisairaan hoito, huh. Eli ei heikkohermoisille! Olisin varmaan ollut hoitaja- tai lääkäriainesta siinä mielessä, että en tunne huonoa oloa verta nähdessä tai kun raaja sahataan irti... ; ) Ei vais, nykypäivän sarjoja seuraavat taitavat olla kovilla hermoilla varustettuja. Enkä pidä tässä esitettyjä sairauksia tai hoitoja mitenkään alleviivaavina, kyllä henkilöiden elämä on kuitenkin sarjan pääpaino.

Hulluinta on, että olen nukkunut The Knick-maratonien jälkeen paremmin kuin koskaan. Liekö olo ollut niin rentoutunut?

Mitä sarjoja sinä tykkäät seurata?

Talvipäivän asu

$
0
0
Tällä hetkellä varmaan koko Suomi katsoo pikku-Leijonien matsia, vaan en minä... Meitsiltä puuttuu täysin sen sortin penkkiurheilugeeni... Sen sijaan olen puuhannut tänään kotihommia, miettinyt syntyjä syviä, puhunut pitkään puhelimessa, tehnyt herkullisen kanakeiton, hakenut verhokangasta näytille ja nukkunut pitkään. Pakkaset kuivattavat ihoa, ja ihon kosteuttamisesta olen miettinyt omaa postausta, nimittäin yhdestä erityisestä tuotteesta olen saanut erityisesti apua kuivaan ihoon. Pikku hiljaa ajatukset alkavat kääntyä jo työasioihin. Loma alkaa olla lopussa, rytmi totaalisen kääntynyt.

Talvipäivän asu kuvattiin toissapäivänä, kun pakkaset olivat "vain" miinus kymmenessä. Ihanat sävyt noissa kuvissa, ja mahtava valo.








down coat Hackman / scarf  & gloves Global / bag DAY
jeans Mos Mosh / shoes Nude / beanie Filippa K

Kai se on tässä sivusilmällä seuratessa myönnettävä, että peukut pystyyn Suomen puolesta! Mukavaa ja jännää iltaa!

Erkkeri talviaamun pastellivalossa

$
0
0


Eilenaamuna oli niin kaunis valo vaaleanpunaisine sävyineen, että nappasin muutaman kuvan tuosta meidän erkkeristä, joka on varmaan sadoista blogikuvista tuttu. Siinä on vain talon paras valo ja maisemat. Joulu on nyt riisuttu viimesiä koristevaloja myöten pois. Joulutähdetkin laitoin menemään, tosin ne olivat jo vähän saaneet vetoa ja kuivahtaneet. En ole kovin hyvä hoitamaan joulukukkia yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Atsalea menestyy meikäläisen käsissä, varmaankin siitä syystä, että sitä pitää vain kastella ja lannoittaa ihan hirveästi. Olenkin upottanut atsaleat lannoitettuun veteen, ja sitten ne jaksavatkin taas pari päivää, kun ovat juoneet kunnolla.

Joululahja itsellemme oli uudet runkopatjat. Ne hankittiin Unikulmasta, ja toivottavasti kestävät seuraavat viisitoista vuotta, kuten vanhat. Odotan niitä tosi innoissani, ovathan patjat hurjasti kehittyneet viidentoista vuoden aikana. Makeita unia siis tiedossa! Remontin jälkeinen sisustus alkaa olla valmis muutenkin. Löysin viimein eilen Eurokankaasta makuuhuoneen verhot, ja nyt en malta odottaa, että pääsen ompelemaan ne!



Kaunis kukka-asetelma on lahja serkkuni perheeltä. Siinä on murattia, atsaleaa ja pieni sypressi. Sitä en malttanut heivata, vaan otin vain joulukoristeen pois asetelmasta. Muratin istutan varmaankin jossain vaiheessa ruukkuun.




Chhatwal & Jonssonin tyynyt ovat kuvausta varten erkkerissä, mutta nyt kun niitä katson, niin kylläpä näyttävät mukavilta tuossakin.



Huomenna sitten alkaa työt, ja pitäisi varmaan suunnitella loppuviikko. Loma on tehnyt tehtävänsä, on tosi kiva palata arkeen ja kevättä kohti! Mukavaa loppiaista!

Tammikuu on oikeastaan ihan kiva kuukausi

$
0
0


Uusi vuosi on alkanut vauhdikkaasti. Viikkoon on mahtunut paljon naurua ja itkua, unta, väsymystä, riemua hyvästä olosta... Voi tätä ihmisen tunteiden kirjoa, vähempikin olisi riittänyt.

Työt alkoivat torstaina, oli niin ihana nähdä työkavereita loman jälkeen. Olin vain illalla ihan sippi kaiken sen häredllin jälkeen. Perjantaina sitten olikin taas vauhtia, töiden jälkeen kävin Eurokankaassa etsimässä makkarin verhoja, ja läysin ihan täydelliset. Heti kotiin tultua aloitin ompelun, ja siinä menikin sitten ilta mukavasti pienten vastoinkäymisten saattelemana.

Tänään sitten suuntasinkin keskustan lumisateisiin, sillä oli pitkästä aikaa Invisalign-tsekkauksen aika. Siitä tulee maanantaina oma postauksensa, sillä vihdoin on uutta kirjoitettavaa. Tunnollisesti olen vaihtanut kalvoja kahden viikon välein, ja loppu alkaa vihdoin häämöttää...

Viikonloppuun on kuulunut myös hyvä ruoka. Eilen alkoi kauheasti tekemään mieli tacoja, ja kysäisin mieheltä, kävisikö hän hakemassa ainekset. Ilahtuneena mies säntäsi matkaan minun jäädessäni vielä ompelemaan. Omaan taco-annokseeni kuuluu paljon quacamolea ja creme fraichea, mutta ei juustoa. Mies taas herkuttelee juustolla, mutta ei creme fraichella. Jauheliha onnistui loistavasti, ja koko aterian kanssa oli ihana nauttia lasillinen luomupunaviiniä, Tesoroa. Ja ruoan jälkeen saikin rojahtaa sohvalle jatkamaan The Knick-sarjaa.

Päivän asu on yksinkertaisesti lämmin ja talvinen. Pääasia, että tarkenee! Takki on Modströmin toppis*, popot Nectarinesta ja nupukkinahkahousut saatu DOTS...:ista.












downcoat Modström / pants Mos Mosh
boots Nude / scarf InWear / beanie Zalando

Tuumin tässä äsken, että ennen niin kovasti inhoamani tammikuu on itseasiassa ihan mukava kuukausi. Uuden alussa on hyvä fiilis! Ja miten kaunista nyt on! Ja voi syödä hyvällä omallatunnolla, kun kroppa tarvitsee polttoainetta kylmää vastaan, hehheh! ; )

Pitäisiköhän vielä ponnistaa ja lähteä kaupungille katsomaan Lux Helsinkiä. Aivan mahtavia kuvia sieltä olen nähnyt, ja olisi kiva nähdä livenä kaikki valot. Iloista lauantai-iltaa!
Viewing all 1460 articles
Browse latest View live