Quantcast
Channel: Fab Forty Something
Viewing all 1460 articles
Browse latest View live

Tulevan viikon suunnitelmia

$
0
0
Monessa blogissa on kiertänyt viikon suunnitelmat-postaus, ja ajattelinpa tarttua minäkin aiheeseen, kun kerrankin on vähän jotain tapahtumaa. Yleensä harvoin pääsen tai tulee lähdettyä minnekään varsinkaan viikolla, ja aamutilaisuudet ovat varsinkin tietenkin mahdottomat. Viikko on alkanut myös aikamoisella oppimispläjyksellä!

Maanantai

Päivä on jo illassa, mutta tänään opin ihan valtavasti uutta! Nimittäin Vilja oli minua opettamassa meillä kotona kaksi tuntia. Olin tehnyt harjoitusläksyni parhaani mukaan, kuvannut liikkuvaa kohdetta, esinettä kolmella eri heijastuksella, muotokuvaa hämärässä ja vaikka mitä muuta. Analysoimme kuviani ja kuvasimme vielä yhden asian, jota en onnistunut kuvaamaan hyvin.

Sen jälkeen Vilja avasi Lightroom-kuvankäsittelyohjelman, veimme sinne neljä omaa kuvaani, ja aloimme käymään ohjelman ominaisuuksia läpi. En ole vielä asentanut Lightroomia omaan koneeseeni, mutta pian aion senkin tehdä. Tuossakin on sellainen juttu, että sitä pitää vaan pyöritellä ja kokeilla, kunnes sen oppii. Hirmu hauskaa ja mielenkiintoista se kuitenkin oli, ja tuli sellainen tunne, että tässä on otettu uusi askel kohti parempaa valokuvausta. Olen ihan superiloinen, että päätin satsata valokuvauksen opetteluun.

En ole tainnut kertoakaan, että isällä oli aikoinaan pimiö meillä kotona. Siellä minäkin opin tekemään mustavalkoisia kuvia. Osasin myös laittaa kamerasta filmin kehityspurkkiin pilkkopimeässä, kehittää negat ja tehdä niistä kuvia. Vieläkin muistan niiden liemien hajun. Se oli hauskaa ja olin tosi innostunut. Ensimmäinen järkkäri, Canon AE 1 on vielä tallella.

Viikonloppu meni ilman liikuntaa, ja olo on sen mukainen, eli tänään meinaan vielä vetää pikku treenit. Olo on vähän plösö ja vetämätön. Olisin voinut nukkua paremmin viikonloppuna.



Tiistai

Huomenissa on luvassa pitkä työpäivä, illalla ilmeisesti teen pyykkiä ja katsotaan, jaksaisinko hankkia sen Lightroomin. Huomenna on kuitenkin asukuvapostaus illalla tiedossa.



Keskiviikko

Keskiviikkona töiden jälkeen suuntaan keskustaan ja menen Lumenen illalliselle. Tosi kiva kerrankin päästä osallistumaan iltaan, sillä hauskintahan näissä on tavata tuttuja. No, hyvää ruokaa tietenkin on varmaan luvassa. Menen suoraan töistä, joten päivä venähtää kaksitoistatuntiseksi... Vähän sen uhallakin, että seuraavana aamuna on herätys klo 6:20, menen.



Torstai

Pääsen tässä jaksossa tavallista aikaisemmin torstaina töistä, ja suuntaan kaupan ja postin kautta (kirppisjutut postiin) kotitoimistolle. Muutama tunti vierähtää luultavasti sekä tuntien suunnittelun että blogin parissa. Illalla olisi vuorossa taas ainakin vähän liikuntaa, vaikka kuinka väsyttäisi. Nukkumaan menen luultavasti jo puoli kymmeneltä. Seuraavana päivänä on pirtsakampi, jos jaksaa jumpata edes puoli tuntia.



Perjantai

Perjantai on viikon hauskimpia päiviä! Fiilis on aina korkealla. Töistä menen kotiin, vaihdan vaatteet, syön vähän ja lähden keskustaan. Käyn SHE:ssä katsomassa kevään uutuusmekkoja - ne tulevat tällä viikolla. Ihanan Aulin kanssa on aika kiva vaihtaa kuulumisia! SHE:stä suuntaan L`Orealin iltapirskeisiin. Ne ovatkin hauska lopetus viikolle.



Viikko näyttää siis mukavan aktiiviselta. Yritän myös nyt ottaa illat vähän rennommin ja pistää koneen ja vempeleet käsistä viimeistään iltakahdeksalta. Olen vähän sellainen, että katson viimeisenä illalla vielä analytiikan, Instan, sun muuta, unohdun selailemaan kaikenlaista. Jos saisi sen kuuluisan sinisen valon vähennettyä ennen nukkumaanmenoa.



Toivottavasti teille on tulossa mukava talvinen viikko, ja eikö ole ihanaa, että valo sen kun lisääntyy!

Iloista iltaa!


Töistä iltamenoihin lähes samalla asulla

$
0
0
Harvemmin jaksan lähteä töiden jälkeen mihinkään iltamenoon. Syy on yksinkertaisesti se, että en ehdi välttämättä käymään kotona ollenkaan, ja päivästä tulee näin ollen vähän turhan pitkä. Huomenna kuitenkin on niin kiva tapahtuma tiedossa, että uhmaan torstain väsymystä, onneksi on vähän lyhyempi päivä.

Miten muutetaan töissä rähjääntynyt musamaikka salonkikelpoiseksi? Kun lähden töistä iltarientoon, vaihdan muutamalla jutulla asun vähän juhlavammaksi. Haluan silti olla rennosti, mutta myös pysyä lämpimänä. Korot, huulipuna ja mahtavat mansetit tekevät ilta-asun.

Koko työpäivän pidän Second Femalen nahkahousuja ja Blusbarin yönsinistä neuletakkia. Töihin vaihtoon otan toisen paidan ja korkkarit. Sipaisen silmiin vähän lisää tummaa luomiväriä ja näyttävämpää huulipunaa. Mukaan otan vaihtokengät ja laukun, johon mahtuu kamerani ja vaihtolinssi. Vaihdan myös korvikset suurempiin. Siinäpä se!

Mikä asussa on se juttu, on tuo paita - niin ihana, Lauren Ralph Laurenin 100% puuvillaa oleva paitis. Se hengittää, lämmittää ja on niin kaunis viuhkamaisine mansetteineen. Se on myös tarpeeksi väljä ja pitkä pidettäväksi vaikka ihan sellaisenaan. Kaulukseen olisi kiva löytää jokun nätti koru, siitä tulisi vähän sellaiset vanhanajan vibat, kun mansetitkin ovat näyttävät. Valkoisten paitisten ystävä tykkää!










neuletakki Blusbar
nahkaleggarit Second Female
paitis Lauren Ralph Lauren
nilkkurit Tommy Hilfiger
korvikset Glitter
laukku Chloé, tasseli Balmuir

Onko sinulla yleensä iltamenoja, esimerkiksi työn puolesta? Mitä muutat asussa iltamenoon sopivaksi?

Ja leppoisaa iltaa sinulle!


*adlinks

Samettia, metallia ja tennareita - Nectarinen rento kenkäkevät

$
0
0
Aurinkoisten päivien myötä alkaa katsella jo kevyempiä kenkiä sillä silmällä, ja ensi viikolla, jos tosiaan saamme plusasteita, voi jättää karvasaappaat komeroon. Nectarinen kevät antaa aavistuksen tulevista kevätaskelista - on ihania tennareita, metallinhohtoa, samettia, paksuja pohjia, ja sokerina pohjalla koirakuvioiset kengät. Ihan vielä ei sandaaleissa kuljeta, mutta liikkeessä on toki myös loafereita ja nilkkureita.

Tarkemman esittelyn Nectarinen kevään kengistä ja kaikki kuvat löytyvät täältä, teksti on omasta kynästäni. Ajattelin teille näyttää muutamia kuvia ja saada ehkä pientä keväänodotusta aikaiseksi. Omat lempparini ovat jo kaapissa, katso postauksia viikon verran taakse päin...

Susyn suloiset koiruuskengät ovat varsinainen katseenvangitsija. Itse käärisin lahkeet, laittaisin kenkien kanssa valkoisen paitiksen ja pilottitakin, ihanan rento yhdistelmä!






City-lenkkareissa ja tennareissa on edelleen paksuja pohjia, ja mikäs sen mukavampaa jaloille. Sata vuotta täyttävän Kennel & Schmengerin mustat tossut ovat jalassa kuin unelma. No, nehän löytyvät minulta, sillä merkin lesti on ehkä paras ikinä. Yhdistin ne ensimmäisenä mustaan neulemekkoon.




Candice Cooperin tennareissa on muotoiltu pohja, ja makee metallinhohto.




Supergassa löytyy monia värejä. Itse merkki on jo klassikko.



Kennel & Schmengerin ballerina on jo klassikko.



Kenkien ei tarvitse olla tylsät, vai mitä sanotte seuraavista? No mustat, paksupohjaiset kukkatennarit ovat ihanat - miettikääpä mustia, leveälahkeisia housuja ja simppeliä neuletta, kyllä!



Sametti on nyt huippumuodikasta, ja löytyyhän sitä kengistäkin. Noita tekee mieli silittää, ja silitinkin.



Eihän näitä talvisäitä iäisyyksiin kestä, ollaan jo maaliskuussa! Kipaise Nectarineen katsomaan mitä kivaa löydät!

Toistemme dissaaminen ei ole muotia

$
0
0
Hyvää naistenpäivää!

On onni elää naisena yhdessä maailman tasa-arvoisimmista maista. Saan elää valitsemallani tavalla, pukeutua miten haluan, ilmaista mielipiteeni, äänestää ja ajaa autoa. Minulla on puoliso, jonka kanssa olen tasa-arvoisessa suhteessa. Minulla on naisystäviä ja työkavereita, jotka ovat upeita ihmisiä. Minulla on työ, itse asiassa kaksi, joissa toteutan itseäni monipuolisesti.

Uskon, että tulevat sukupolvet parantavat tätä maailmaa entisestään. Toivon nykypäivän tytöistä rohkeita suunnannäyttäjiä, jotka murtavat elähtäneitä normeja ja kuuntelevat sydämensä ääntää. Menevät vaikka maailman ääriin, jos siltä tuntuu.

Toivon, että tulevaisuudessa ei puhuttaisi enää naismuusikoista, naispapeista, naispoliiseista, naispresidentistä, vaan virkanimike olisi kaikille yhteinen.

Toivon, että naiset saavat suunsa auki, ja kaiken uhallakin nostavat epäkohdista metelin. Toivon, että jokaisella olisi rohkeus pukeutua miten haluaa, elää miten haluaa ja tehdä asioita, joita haluavat tehdä. Toivon, että kukaan nainen ei anna kenenkään toisen määritellä itseään ja olemistaan, että kukaan ei menettäisi minuuttaan.

Toivon, että naiset arvostaisivat itseään enemmän. Asiat ovat vain asioita, joihin tarttua. Turhaan moni ajattelee, ettei pysty tai ei osaa. Tottakai osaa. Muutenhan ne tekisi joku mies, joka ei ajattele, ettei osaa.

Naiset ovat hitsin paljon kiinnostavampia ja moniulotteisempia kuin miehet. En ole koskaan lukenut yhdenkään miehen elämänkertaa, joka olisi kiinnostavampi kuin naisen. Oletko sinä?

Eniten toivon, että naiset pitäisivät toistensa puolia. Emme ole vihollisia, vaan naisia kaikki, eri-ikäisiä, joilla kaikilla on toisilleen annettavaa. Toistemme dissaaminen ei ole muotia. Eikä tule koskaan olemaan.

Meille naisille naistenpäivä pitäisi olla joka päivä.



Hyvää naistenpäivää!


PS. Sinä ihana lukijani. Olisi upeaa, jos vastaisit lukijatutkimukseen. Vastanneiden kesken arvotaan kaksi Iittalan 100€ arvoista lahjakorttia.

Keittokirjaunelmointia ja oman keittiön parhaat kirjat

$
0
0
Onko teissä lukijoissa samanlaisia kuin minä: arkena tekee aina samoja ruokia. Ne pitäisi olla heposti ja suht nopeasti valmistuvia - senkö takia sitä juttuu samoihin sörsseleihin viikko toisensa jälkeen.

Omassa keittiössä on muutama ihana keittokirja. Päätin, että nyt selaan niitä ajan kanssa, ja valikoin muutaman uuden, kiinnostavalta tuntuvan reseptin kokeiluun. Ja ovathan keittokirjat niin ihanaa katsottavaakin! Selaillessa voi miettiä tekisikö seuraavaksi kurpitsakeittoa, kardemummalohta vai kalkkunarullan siiderikastikkeessa...

Oma kriteerini ruuanvalmistuksessa on se, että ainesosia ei saa olla liikaa. En jaksa kiinnostua, jos pitää metsästää joitain erityisainesosia pitkin marketteja. Talvisaikaan suosin erilaisia pataruokia, sillä niihin voi laittaa melkein mitä vaan kaapista löytyy. Kesäisin syödään kalaa ja erilaisia salaatteja. Keittoja meillä syödään vähemmän, sillä vaikka kuulostaa oudolta, ne eivät pidä nälkää kovin kauan, syöppö mikä syöppö. Poikkeuksena tuhti gulassi, joka on ehkä paras keitto, jonka olen koskaan syönyt.

Sain toissa jouluna lahjaksi vanhemmiltani Pipsan keittiössä-kirjan. Siitä lempparireseptini on lihapullat. Niiden kanssa tulee herkullinen tomaattikastike. Tänä viikonloppuna aion kokeilla juuressipsejä, kun tuolta vihanneslaatikosta löytyi palsternakkaa ja porkkanaa. Mies tekee mikrossa herkullisia perunalastuja, vähän liian hyviä. Valmistuvat nopeasti ja ovat kiva lisäkeruoka myös.




Veli antoi lahjaksi ihanan kirjan: Herkullisten ruokien ja tarinoiden Toscana. Se on kokonaisuutena aivan ihastuttava: sukutarinoita ja -valokuvia, herkullisia reseptejä. Olen kokeillut Parmigiana di melazanea, joka on munakoiso-mozzarellavuoka. Myös herkullinen ja hedelmäinen Zuppa Inglese marenkeineen oli suussasulava herkku. Kaikki risottoruuat ovat kiinnostavia, ja niitähän tässä kirjassa on muutama tosi herkun kuuloinen.



Uusin kirjakaunotar italialaisinen resepteineen on Ellan Toscana, jonka vanhempani toivat tuliaisiksi viimeksi käydessään. Siis miten kaunis kirja voi olla, ilmava, ihanat kuvat ja tunnelma. Kirjasta tulee mieleen oma Toscanan matka, jolla söimme todella hyvin. Ne Tocanan illat... Vuokraamamme asunnon isäntäpari neuvoi muutaman hyvän ravintolan, ja löytyipä todellisia helmiä sellaisistakin paikoista, joista ei olisi uskonut niitä löytyvän.

Ellan kirjasta haluaisin kokeilla Tuhtia tomaattikeittoa, johon tulee vain salottisipulia, tomaatteja, vaaleaa leipää, öljyä, suolaa, mustapippuria ja tuoretta basilikaa. Voi nam. Ehkä pitää odottaa kesään, jolloin kotimaiset tomaatit ovat parhaimmillaan. Lasi kylmää valkkaria kaveriksi. Simsalabim, olen Toscanassa.



Yksi ahkerammin käytetyistä kirjoistani on Jonna Vormalan Jäävuoren huippu, jonka ruokaisia salaatteja olen tehnyt useaa erilaista. Yksi lemppari on bataatti-papusalaatti, joka maistuu sekä lämpimänä että kylmänä.

Virpi Mikkolan ja Tuulia Talvion Hyvän olon jäätelökirja on vielä korkkaamatta, mutta varsinkin ykkösherkkuuni kookosmaitoon tehdyt jätskit voisivat maistua. Kirjan ohjeethan ovat maidottomia ja ilman valkoista sokeria.




Kauniin ja insproivan keittokirjan ohjeilla kokkailu nostaa jotenkin arjen yläpuolelle. Siinä pääsee itsekin hitusen vaikkapa italialaiseen fiilikseen. Ja parastahan on kokkailla tärkeille ihmisille! Ja heidän kanssaan.



Mitkä ovat sinun lempparikeittokirjojasi? Tuleeko kokeiltua paljon uusia reseptejä?

Ihanaa lauantaita!


Ps. Olehan huomannut lukijatutkimuksen, joka pompsahtaa esiin ruudun alavasemmalla. Olisi mahtavaa, jos käyttäisit hetken vastaamiseen. Osallistujen kesken arvotaan kaksi Iittalan 100€ arvoista lahjakorttia.

Blue on Blue

$
0
0
Tuleva viikko on omistettu ihanille paidoille. Hain eilen SHE-liikkeestä Fredalta muutamia suloisia paitoja, joita kuvataan tulevalle viikolle. Mieli alkaa niiden myötä ihan väkisin kääntyä vaaleampiin sävyihin, eikä haittaa, vaikka vielä täytyy laittaa neuletta päälle.

Hetken päästä aion myös kaivaa vaaleat farkkuni talviteloilta. Ajatuksesta innostuneena sain idean tähän Booztin kollaasiin, joka perustuu vaaleiden, suorien farkkujen ympärille.

Suorat lahkeet ovat tällä hetkellä muodikkaimmat. Myös korkea vyötärö, mutta itse pidän eniten normaalista, joka ei nouse liian ylös. Vaaleampi pesu on keväinen, ja siihen on kiva yhdistää pritti- tai raitapaitoja. Sinikuosinen paita ja farkut ovat tosi freesin näköiset yhdessä.

Itse suren aina vähän sitä, että omiin sävyihin tuollainen suloinen baby blue- ei ole paras mahdollinen. Niinpä sinisissä yritän metsästää aina lämmintä mustikansinistä tai syreeniin vivahtavaa sävyä. Ensimmäinen vaate, jonka muuten ostin aikoinani ekalla palkallani, oli Benettonin syreeninvärinen neulepaita. Muistan vieläkin miten siitä tykkäsin, ja minulla oli siihen samanvärinen puuvillainen puolihame, jossa oli sivussa nappirivi ylös asti. Oi nostalgiaa, huokaa tämä vaatesavantti täällä.

Mutta te, keille vaaleansininen sopii, ottakaa ilo irti tästä vuodenajasta!



9. InWear 10. Lee Jeans 
12. Samsoe & Samsoe (sininen)

Mitä muuten tykkäätte nyt kevään kuumimmasta kenkätrendistä, valkoisista nilkkureista? Olin ihan aluksi, että ei ole oma juttuni, mutta nyt olen vähän kääntämässä kelkkaani. Mikä ettei, kun tiet ovat kuivat. Olisivat aika raikkaat farkkujen ja paitiksen kanssa!

Boozt muuten alettaa tänään -20% valikoimasta mekkoja ja kenkiä. Kurkkaa täältä!

Mukavaa sunnuntaita!


*adlinks

Särmä jakku, särmempi musta paitis - vaan ei niin särmä suunnistaja

$
0
0
Suuntasin perjantaina kaupungille, ja kävin moikkaamassa SHE:n ihanaa Aulia. Ja tietenkin piti vakoilla mitä kaikkea ihanaa alkukevään uutuuksia Auli on löytänyt. 

SHE:ssä on mahtava kokelma erilaisia paitiksia, ja niistä kuvia myöhemmin tällä viikolla enemmän. SHE on paitishullun taivas - kun näin mustan paitiksen SHE:n Instassa, se oli menoa. Ja onneksi paitis oli vielä omassa koossani tallella.

Mustan paitiksen kanssa sopii särmä jakku. Ihana, vajaahihainen on niin passeli tällaiseen alkutalveen - ei kuuma, mutta lämmittävä. Lisäksi sen väritys on kaunis ja harmoninen.

Olin perjantaina vielä jatkamassa matkaa yhteen bloggaajille järjestettyyn iltaan, ja kuinka ollakaan, nämä vaatteet jäivät päälleni. Paita on italialainen, ja sen juju ovat nuo ylipitkät hihat, ihanat kalvosinnapit ja pieni laskos toisella puolen paitaa. Malli on väljähkö. Kaulukset nostin pystyyn.

Jakku on More & Moren, ja olen ennenkin huomannut sen mallien sopivan hyvin. Jakku pääsee tänään töihin valkoisen paitiksen ja harmaiden farkkujen kanssa. Ja maiharikenkien. Jee!



Nämä kuvat on otettu manuaaliasetuksilla, ja opinpahan taas tosi paljon kuvaamisesta, mitä EI kannata tehdä - onneksi on kuvankäsittylyohjelma. En ole lopputulokseen ollenkaan tyytyväinen, mutta oppia ikä kaikki. Lisäksi ilmeeni kuvissa olivat kaikkea muuta kuin julkaisukelpoiset, ja huono hiuspäiväkin oli. Kokeilen uudestaan kuvata jakun työvaatteissa.






jakku More & More*
paita italialainen*
jakku More & More
vahapintafarkut J. Lindeberg
bootsit Tommy Hilfiger
korvikset Zara

Olin perjantaina sananmukaisesti ihan pihalla, kun lähdin SHE:stä, Freda 31:stä, vähän ennen kuutta. Osoite, johon piti mennä oli Runeberginkatu 4, ja katsoin jo edellisenä iltana Googlen karttapalvelusta mihin mennä. Juu, ei ole ongelmaa. Tuttu juttu, helppo nakki.

Lähdinkin ihan oikeaan suuntaan, eli Kamppia kohti. Satoi märkää lunta, onneksi minulla oli sateenvarjo ja hiukset tungettuna baskerin alle, muuten olisin saanut sanoa sayonara kiharoille. Kuljin kohti Kamppia, ja yhtäkkiä ajattelin, että ei jestas, numerothan vaan suurenevat Kamppia kohti! Tuli totaalinen oikosulku, ja käännyin ympäri Kampin keskuksen kohdalla!

Ei kun takaisin päin. Olin vielä positiivisella mielellä. Kun osoite alkoi olla Fredan pienimpiä numeroita, menin ihan paniikkiin. Tajusin, että vitsit, olen kulkenut taas ihan väärään suuntaan! Osoitehan oli Runeberginkatu, ei Fredrikin-. Ja räntää vihmoi...

Soitin miehelle, että missä olet, tuletko hakemaan. Olin ihan luovuttamassa, kello oli jo 18:20. Mutta onneksi osuin kulman taakse, jossa oli taksitolppa! Ja noin puolen minuutin päästä sitä kohti ajoi taksi! Viittilöin vimmatusti, ja ajattelin, että nyt minä tyttö nappaan pirssin, en tottavie enää aio kävellä!

Ihana taksikuski ajoi minut suoraan ulko-ovelle, enkä ikinä ole niin kiitollisena taksimatkaani maksanut. Ja iltakin oli hauska. Ja paita ja jakku kruunasivat hauskan illan, kiitos SHE:lle niistä!

Niin se viikko on taas lähtenyt käyntiin, ja hip hei, ollaan jo maaliskuun puolessa välissä!

Mukavaa maanantaita!


*saatu bloginäkyvyyttä vastaan

Fiksaatio valkoisiin paitoihin, suloisia ja keväisiä kuoseja - SHE:n uutuuksia

$
0
0
Sanoin miehelleni, että minulla on fiksaatio valkoisiin paitapuseroihin. "Olen huomannut", kuului vastaus. Rapeat, hohtavat paitikset ovat heikkouteni, mutta miten kauniita kuosejakin on nyt tarjolla. Ja tietenkin sinistä raitaa, ei kevättä ilman sitä!

Kuvien saksalaiset, laadukkaat ja suomalaiseen mitoitukseen sopivat paidat olivat kuvauslainassa SHE-liikkeestä. Valikoima on valkoista, värikästä, romanttista ja hauskaa, tietenkin laadukkain materiaalein. 

Ja salaisuus, jonka jaan teille: niitä et löydä mistään muualta kuin SHE:stä, sillä omistaja Auli on valinnut ne itse Euroopan muotimessuilta.

Sinivalkoinen pallokoristeinen pikkupaitis on varmaan hurmaavimpia ikinä. Sen juju on takana olevat frillat. Kääräisin hihat, sillä harvoin pidän paidanhihoja pitkinä. Käärittynä ne ovat jotenkin rennommat. Tämä paitis on parhaimmillaan farkkujen kanssa, ehdottomasti.





Puhutaanpa sitten valkoisista paidoista - omasta fiksaatiostani! Kuvan paita on täyspuuvillaa, joka on oma lempparimateriaalini. Se hengittää, ja on raikkaan ja rapsakan näköinen. Tykkään nykyään jopa silittää paitani, sillä silitetty, valkoinen paita on ihana laittaa aamulla päälle.

Paidan kangas on kaunis, se osittain kuultaa läpi. Hihat ovat vajaamittaiset, mikä tekee niistä keveän näköiset. Keveä paita päällä onkin. Tämä oli oma lempparini, ja odottaa vain lämmintä kevätpäivää... Kaveriksi sille chinot tai farkut, jalkaan tennarit. Tai miksi ei väljät housut ja kiilapohjasandaalit...






Ei kevättä ilman sinisiä raitoja! Rento, laskeutuva paita ei mene ryppyyn. Takana on kaunis laskos, ja helmakin mukavan pitkä. Paita näyttäisi muuten kauniilta myös valkoisten farkkujen tai mustien suorien housujen kanssa.





Neljäs paita onkin printtiä, raikasta korallia ja sinisen sävyjä. Tykkään tämänkin paidan hihoista, tuollaiset solmittavat ovat tosi sievät. Ja takana on laskos, ja helma nätisti pidempi. Yksityiskohdissa ovat ne jujut.






Koska kaikkia paitoja en ehtinyt kuvaamaan, niin siellähän ne ovat SHE:ssä, Fredrikinkatu 31, kaikki kymmenen. Ja paljon muutakin, tämä jakku, neuleita, housuja... Paidat ovat muuten saksalaisia, eli suomalaiselle mitoitukselle hyviä. Itselleni oma koko istui todella hyvin. Alakuvassa muuten vielä yksi valkoinen paita, jonka hihoihin erityisesti ihastuin.





Niin ihanaa, kun ollaan jo kohta maaliskuun puolessa välissä! Kevät on kohta jo täällä, ja fiilistelyn voi aloittaa vaikkapa keveästä paidasta...

Mukavaa keskiviikkoa!

Onko värianalyysi yhdeksänkymmentäluvun jäänne vai toimiva konsepti?

$
0
0
Tästä postausaiheesta on syytä antaa iso kiitos lukijalleni, joka kirjoitti muutama päivä takaperin kommentteihin näin: "Värianalyysistä ja sen noudattamisesta ei olekaan blogistit kirjoittaneet aikoihin. Mitä ajattelet siitä? Onko se ysäriä, johon ei enää kannata vilkuilla?"

Kirjoitin pitkän vastauksen, mutta kysymys jäi kolkuttelemaan takaraivossa, ja sai minut miettimään asiaa, pohtimaan omalta sitä omalta kantiltani. Noudatanko värianalyysin oppeja omissa värivalinnoissani? Määritteleekö värianalyysi hankintojani paitsi vaatteissa, myös sisustuksessa?

Kävin värianalyysissä alkutalvesta 2011. En muista mistä alun perin sen löysin ja miksi siitä innostuin. Värianalyysi oli minulle ihan uusi juttu. Olin aloittamassa myös stylistikurssia, ja ajattelin värianalyysistä ja koulutuksesta siihen olevan minulle hyötyä.

Löysin netin kautta instanssin nimeltä Face Factory, joka löytyy nykyään nimellä Dressing Room by Face Factory. Minut koulutti Sophia, joka on tehnyt värianalyysejä jo 80-luvulta lähtien. Face Factoryn upeat liuskat takaosan teksteineen olivat muistaakseni Sophian käsialaa. Vietin yhden viikonlopun, kaksi päivää hänen kanssaan, ja perehdyin tiukassa ohjauksessa värimaailman saloihin.



Jos joku ei tiedä, mikä värianalyysi on, niin kerron sen lyhyesti. Värianalyysissä määritellään henkilön "vuodenaika", eli onko henkilö kylmäsävyinen talvi, heleä, vaalea ja lämmin kevät, harmaalla taitettu kylmä kesä vai täyteläinen, keltaisella taitettu syksy. Oikeat värit voivat tuoda olemukseen hehkua, kun taas väärä väri voi sananmukaisesti "viedä värin kasvoilta". Värit pätevät myös meikkaukseen ja hiuksiin.

Oli myös jännä oppia analysoimaan itsensä. Minulla oli kyllä jo aavistus mikä olen, ja osuihan se oikeaan. Ihoni on enemmän kellertävä kuin punertava, hiuksissa on runsaasti luonnostaan punapigmenttiä, silmäni ovat lämpimän tummanvihreät. Olin siis syksy, joka on vuodenajoista täyteläisin, keltaisella taitetu, värikylläinen tyyppi. Syysvärit, maustevärit - kaikki ne ihanat vihreät, tummanruskeat, vaniljanvalkoiset, pihjalanmarjanpunaiset olisivat tästedes ihan virallisesti omia värejäni.



Tajusin tuolloin talvisena viikonloppuna luontaisen mieltymykseni khakinvihreään, sinapinkeltaiseen, luumunliilaan, ruosteenpunaiseen, konjakinruskeaan, jäkälänharmaaseen ja vaniljanvalkoiseen, ja silmissä vilisivät lempivaatteet läpi vuosien. Tummanruskea liivihame lapsena. Kermanvalkoinen viskoosipusero, jossa oli edessä napit ja takana huppu. Sinapinkeltainen villapusero, jonka ostin Unkarista. Syreeninvärinen pikku jakkupuku minihameella, joka oli minulla kolmekymppisenä ja ostettu Amerikasta. Kaappiin olivat jääneet pitämättä fuksianpunaiset, vaaleansiniset ja -punaiset ja kylmän beigen väriset vaatteet.

Harjoittelin perheenjäseniin analysoimista. Mieheni on talvi, samoin äiti ja veli, isä on kesä.



Värianalyysi jäi minulle takaraivoon itämään pompaten sieltä aina välillä esille. Tajusin nyt, mikä oli esimerkiksi sisustuksessa "vialla", kun en ollut joihinkin ratkaisuihini tyytyväinen.

Vaikka en upeaa, kymmenen liuskan paksuista värianalyysikarttaani (takapuolella kymmeniä värisävyjä nimeltä) mukana kuljettanutkaan, aloin vaistomaisesti muuttaa vaatevarastoni väritystä lämpimään. Myin pois pinkit ja fuksianpunaiset paidat.



Värianalyysissä jokaikisessä vuodenajassa on kullekin tyypille sopivat sävyt. Eli ei ole vain yhtä harmaata. Monesti kuulee jonkun sanovan, että hänelle ei sovi vaikkapa se harmaa. Vaan kun sopii! Pitää vain löytää se oman värikarttansa harmaa.

Esimerkiksi syksytyyppi näyttää hyvältä lämpimän kellanharmaassa, vihertävänharmaassa, kivenharmaassa, kuukiven-, saven-, betonin-, papyruksen- ja jäkälänharmaassa.

Punaisista syksylle sopivat vaikkapa nahanpunainen, voimakas oranssinpunainen, terrakotta, tiili, chili, pihlajanmarja, mesimarja, rapu, hummeri, sinooperi, koralli... Roosastakin sopivat simpukankuoren vaaleanpunainen lämmin vanharoosa, caméen vaaleanpunainen. Värejä kaikista sävyistä on paljon.

Paljon.

Ajattelin laskea kaikki luetellut värit kaikista tyypeistä, mutta hyydyin ajatukseen. Pelkästään syksyn ensimmäisellä liuskalla, jossa luetellaan syksylle sopivat harmaat, beiget, ruskeat ja keltaiset, värejä on satakolmekymmentäneljä.



On yksi väri, joka on vain talven värikartassa. Musta.

No, miksi otan puvustooni sitä mustaa. Ihan yksinkertaisesti siitä syystä, että tykkään siitä. Tosi harvoin laitan sitä kasvoja vasten, ehkä kesällä ruskettuneena enemmän. Samoin on puhtaanvalkoinen, joka on talvityypin väri. Rakastan sitä. Mustan kanssa laitan enemmän meikkiä, ja hiuksissa on paras olla tuore väri.

Tällä hetkellä istun erkkerin vaniljanvalkoisella sohvalla ja katson lämmintä tammilattiaani, kellertävänharmaita nojatuolejani, tiikinruskeita pöytiäni ja kirjahyllyjäni, sekä tietysti pianoa, jonka lämpimänruskeasta kaikki sisustuksessa lähti. Värianalyysin ansiosta osasin valita seiniin lämpimänsävyiset harmaat ja ruskeat. Sekaan sopii sitten ripaus mustaa ja aika paljon maalarinvalkoista.



Lempivärejäni ovat valkoisen sävyt, luumunliila (tai -punainen), terrakotta, konjakinruskea, lämmin nude, khaki, oliivi, pronssinvihreä, hunaja... Ihan vaistomaisesti nykyään poimin niitä meikkeihini ja vaatteisiin.

Olen monesti miettinyt, miksi monet niin intohimoisesti haluavat sävyttää hiuksiaan vaaleilla raidoilla, ja välttävät keltaisuutta hinnalla millä hyvänsä. No, ei kellastunut raita pue ketään, mutta kun on muitakin värejä.

Suomalaisissa on tosi paljon syksytyyppejä, ja vaikka lämmin kultabeige pukisi oikeasti paljon paremmin niitä kylmiä raitoja paremmin. Mallia voi ottaa vaikkapa näyttelijä Blake Livelystä, joka värejä ja staileja Gossip Girlissä oli ilo seurata. Googlatkaapa Blake Livelyn roolinimeä Serena van der Woodsen, tai Kaylee DeFerin Ivy Dickins-hahmoa, linkki jälkimmäiseen täällä. Syysnaisen klassinen ilmentymä!



Joten kysymykseen onko värianalyysi ihan ysäriä...? Ei minulle ainakaan. Koulutuksesta oli minulle valtavasti hyötyä, ja jännintä oli se, että se ihan oikeasti jäi takaraivoon kytemään. Joskus huomaan analysoivani työkavereitani tai tapaamiani tuttuja.

Jos värianalyysi kiinnostaa sinua, suosittelen kyllä lämpimästi sen teettämään. Oli sitten ysärijäänne tai ei, se kulkee kanssani varmasti elämäni ehtoopäiville saakka. Värit ovat kauniita ja kiinnostavia, kulttuurisidonnaisia ja oman itsen ilmaisukeinoja. Mitä ne merkitsevät sinulle?

Onko sinut analysoitu, ja onko siitä ollut sinulle hyötyä? Olisi kiva kuulla kokemuksiasi!

Mukavaa torstaita!

Perjantai, pitsaa, punkkua

$
0
0
Tämä perjantai on startannut vähän erilaisissa tunnelmissa. Työpäivä nimittäin päättyi odotettua aikaisemmin, mutta yli kahden tunnin unien jälkeen elämä on taas vähän valoisampaa.

Juu, outo aamu. Aloin aamu puoli kymmeneltä tuntea, että voimat jäsenistä kaikkoavat, ja pää on oudon höttöinen. Soitin pianoa, ja tuntui siltä, että koskettimet ovat tosi kaukana toisistaan. Onneksi tunti oli lopuillaan, ja seuraava olisi hyppy.



Söin jo kymmenen maissa evääni, ja odotin, että huippaus menisi ohi, mutta olo ei kohentunut. Kroppa tuntui tosi raskaalta, päätä kivisti ja olo oli jotenkin voimaton. Ja koko ajan jotenkin heitti päästä. Ja niin oli pakko lähteä kotiin aikaisemmin. Painuin kotona suoraan nukkumaan. Nukuin raskaasti kolmatta tuntia. Herättyäni yritin kuulostella onko flunssainen olo, mutta ei mitään. Ihan ihme juttu.

En tiedä, mikä ihme minulle tuli, olo ei ollut aamulla mitenkään erityisen väsynyt, ei sairas, mutta ilmeisesti verenpaine jostain syystä oli tosi alhaalla. Olin syönyt hyvin eilen, samoin aamulla, että ruuanpuutteesta huono olo ei tullut. Joskus näitä tällaisia heikotuspäiviä tulee, ensimmäinen tuli lukion ekalla, kun pyörryin aamulla vessaan ihan ilman syytä, ja pääsin ambulanssin kyydillä lähisairaalaan...

Mies haki alkuillasta iltaruuaksi pitsat, ja plääh, ensimmäistä kertaa olin Kotipizzaani pettynyt. Pohja oli ihan superohut, täytettä jokseenkin naftisti. Missä täyteläinen Kotipizza? Sain vatsan tuskin täyteen.

Toivon, että huomenna voin jo paremmin, sillä edessä olisi pieni irtiotto arjesta. Olen odottanut tätä, koska joulun jälkeen ollaan pysytelty vain kotosalla. Olkaahan Instassa kuulolla.



Nyt vetäydyn vielä lepäämään, ja illan herkku, Poldark, odottaa digiboksissa. Ja jotta en unohtaisi, että ihmisillä on oikeitakin ongelmia, Beverly Hillsin täydellisten naisien viimeinen jakso odottaa myös katsomista. Ja unten maille suunnistan aikaisin.

Mukavaa perjantaita, ja voikaahan hyvin!

Potrait of a lady

$
0
0
Viikonloppu tuntui menneen ennen kuin se oli alkanutkaan. Te, jotka seurasitte Instaani, huomasitte pienen irtiottomme stadin keskustaan. Yövyimme Original Sokos Hotel Vaakunassa, jonka kulmasviitissä tämän päivän asukuvat otettiin. Valkoinen paita ja nahkahousut ovat aina toimiva yhdistelmä, niin tänäänkin.



Valo oli hyvin erilainen eri kohdassa huonetta, ja verho palveli heijasteena ja taustakankaana.








shirt Lauren By Ralph Lauren
leatherleggings J. Lindeberg (similar, -20%)
boots Tommy Hilfiger


Viikko starttaa huomenna hammashoitajalla... Ja odotan jo pääsiäislomaa. Tässä alkaa selvästi olla pienen loman tarpeessa. Kauheaa on kuitenkin odottaa kellojen siirtoa... Kun niitä siirtää eteenpäin, on koko työviikko sekaisin. Parempi, kun niitä ei veivattaisi ees taas ollenkaan.

Hyvää työviikon alkua!


*adlinks

Alekoodi kevätpaitoihin

$
0
0
Vieläkö mietit kevätpaitaa? Boozt antoi lukijoilleni oman alekoodin, joka koskee paitoja JA puseroita! Valikoimat ovat huikeat, joten nyt kannattaa kurkata ja katsoa, löytyisikö se hempeä keväinen paita sieltä. Kollaasin kokosin uutuuksista paitojen puolelta, mutta puseroissa varsinkin on kuoseja ja värejä tarjolla yllin kyllin.

Itselläni ei ole Booztista muuta kuin hyvää sanottavaa. Asiakaspalvelu on loistavaa, samoin lähettäminen ja palauttaminen. Helpoksi on tehty kiireisen elämä.





Alen raja on 59€, eikä se koske merkkejä Ralph Laren, TH, By Malene Birger, Mango, Odd Molly, Samsoe & Samsoe, Masai, Boss, Calvin Klein.

Koodi on voimassa 19.-20.3. eli tämän ja huomisen, ja se on fabforty1502.

Mukavaa maanantaita! 


*adlinks

Rento hotellipäivä Helsingin kattojen korkeudella

$
0
0
Viime lauantai oli odotettu päivä. Pääsimme nimittäin Original Sokos Hotel Vaakunan vieraiksi - olimme samaisessa hotellissa neljä vuotta sitten ensimmäistä kertaa. Olo oli kuin olisi kotiin tullut, sillä hotellin ravintola Loiste on yksi suosikkipaikoistamme.

Irtiotto oli enemmän kuin tervetullut. Joulun jälkeen on ollut aika haipakkaa, paljon töitä ja kiirettä, joten pelkästään aikataulutta oleminen päivän verran tuntui luksukselta!

Meille oli Original Sokos Hotel Vaakunasta varattu saunallinen sviitti kuudennesta kerroksesta. Näköalat sieltä olivat aika hulppeat!

Hotellin suurimpia plussia on sen keskeinen sijainti. Tällaiselle maalaistytölle suoraan hotellista kaupungin vilskeeseen astuminen on edelleen aika mahtavaa! Kaikki on ihan muutaman askeleen päässä.









Huoneeseen asettumisen jälkeen kävimme vähän shoppailemassa Sokoksen puolella. Ja kuinka kätevää - hotellista on suora kulku tavaratalon puolelle. Inhoan kulkea täydessä kaupassa ulkokamppeet päällä... No nyt ei tarvinnut. Ostoslistassa luki hiustuotteita ja käsineet, ja ne löytyivät. Päiväkahvit juotiin myös samalla käynnillä.

Minulle hotelleissa olo on aina vähän eksoottista, koska en niissä kovin usein vieraile. Siksipä huoneessa pitää aina hengata! Haluan pukea kylpytakin ylle, katsella maisemia, lojua sängyllä ja herkutella hieman. Niin piti nytkin tehdä, ihanaa. Kaukana kavala läppäri, aikasyöppö. Siksipä iltapäiväkin tuntui varmaan niin pitkältä. Otettiin vaan ihan rennosti.

Toinen juttu, mitä hotellissa aina teen, tilaan huonepalvelusta iltapalaa. Nyt niin en tehnyt, sillä...



Meillä oli iltaseitsemäksi varaus ravintola Loisteeseen, kymmenenteen kerrokseen. (Muistatteko, kun siellä oli 90-lopulla yökerho?)

Loiste on jo vuosia ollut yksi lempiravintoloitamme, jossa palvelu on aina joustavaa ja ruoka maistuvaa. Eikä annosten takia jää nälkäiseksi! Menu herätti keskustelua jo huoneessa, jossa luimme sitä pitkään ja hartaasti.

Päädyimme molemmat ottamaan pippuripihvin, ja se oli paras ikinä syömäni pihvi, valehtelematta. Alkuun söin leipäjuustosalaattia, mies rapukeittoa, josta sain pienen lautaskateuden aikaiseksi. Vaan kyllä salaattinikin upposi aika nopeasti.

Kotona googlailimme miten pippuripihvi härän sisäfileestä valmistetaan...





Otimme vielä jälkiruuat, piimäpannacotan ja piparminttujäätelöä.




Ruuan jälkeen oli sauna lämmin. Oli hauska saunoa illallisen jälkeen - ei tarvinnutkaan lähteä ajamaan kotiin.

Aamupalalla oli sen verran täyttä, että jätin kameran suosiolla laukkuun. Aamupala maistui, vaikka illalla söimme hyvin. Hedelmäsalaatti, karjalanpiirakat ja höyrytetty munakokkeli ovat myös minulle niitä hotellijuttuja. Aamiaisella viihtyy pitkään, ja kahviakin tulee juotua tavallista enemmän. Ja lopuksi haen aina paahtoleivän, laitan sille kermajuustoa ja hilloa, ja leikkaan sen viistosti kahtia. Hotellijuttuja edelleen...

Original Sokos Hotel Vaakunan funkistyylinen arkkitehtuuri on suojeltu, hotellihan avattiin Olympialaisiin vuonna 1952. Se henkii nostalgiaa, ja on onneksi säilytetty hyvin ja kunnioittavasti. Tykkään erityisesti aulasta, jonka musteensiniset, majesteetilliset nahkatuolit ovat kuin toisesta maailmasta.




Paluu arkeen tuntui himpun verran vaikealta. Breikki tuli niin oikeaan kohtaan kuin vain voi. Ehkä pitäisi useammin lähteä viikonlopuksi jonnekin.

Kiitos Vaakunan väelle lomavuorokaudesta! Mukavaa tiistai-iltaa kaikille!

Mitä minulle kuuluu - haasteen uudet vastaukset kahden vuoden takaiseen

$
0
0
Lueskelin jokunen aika takaperin vanhoja postauksiani, ja vastaan tuli haaste, lähes päivälleen kahden vuoden takaa. Minusta on aina kiva lukea toisten tekemiä kysymys-vastaus-juttuja, ja oli kiva vilkaista omatkin vastaukset.

Mietin myös mikä on muuttunut ajoista kahden vuoden takaa blogin näkökulmasta. Ensimmäisenä tuli mieleen kuvien laadun paraneminen. Mutta tyyli on pysynyt samana. Nostokuvassa on harmaa villakangastakki, mustat nilkkurit ja villahuivi. No, edelleen kuljen samoissa Acnen nilkkureissa, laukku on sama, takki ja huivi ovat edelleen käytössä, ja mahdun vielä housuihinkin.

Miten voit? Kiitos hyvin. Ympärillä on kovasti flunssaa, mutta olen säästynyt siltä, ja toivottavasti näin jatkuukin. Muuten on vähän niskat jumissa, itse asiassa aika paljonkin. Olen palannut tosi huonoon tapaani nukkua vatsallani. Röhnötän poikittain omalla puolellani, jalat mieheni puolella. Arvatkaapa, onko tyynyn kuva poskessa vielä aamupäivälläkin. Ei hyvä, ei.



Mitä toivot tällä hetkellä? Toivon muutamaa henkilökohtaista asiaa, jotka jääköön nyt salaisuudeksi. Olen myös ajatellut paljon hyvää ystävääni, joka viesti minulle toissapäivänä. Ihan pinnallisella tasolla toivon lämmintä kevättä ja kesää. Jälleen kerran!

Mitä olet syönyt tänään? Tänään oli kympin aamu, joten söin aamiaista vasta kahdeksan jälkeen. Tein kaikessa rauhassa mantelimaitokahvit, jonka kanssa söin vakkarileipäni, ruispalan, kahdella Snellmannin kalkkunaleikkeleellä ja tomaattiviipaleilla. Puuron tein mantelimaitoon, laitoin päälle hunajaa ja kanelia. Puuron joukkoon lisäsin myös yhden kananmunan valkuaisen ennen kypsentämistä.

Söin lounaan kouluruokalassa, teen niin nykyään ehkä kerran viikossa. Ruokana oli muusia, ahven-lohipihvejä ja bearnaise-kastike. Lisäksi otin ison salaatin ja näkkileivän. Äsken kotona söin itsetehtyjä broileripullia, perunan, salaattia, leivän ja levitteen.



Mikä on suosikkihedelmäsi? Kyllä se on edelleen banaani, mutta tykkään myös päärynöistä tosi paljon. Appelsiini menee mieluiten mehuna. Hedelmäsalaatti on hyvää!

Mitä ajattelit tehdä huomenna? Huomenna on torstai. Menen aikaiseen töihin, mutta pääsen myös aika aikaisin. Käyn asioimassa sekä Jumbossa että F-Musiikki Vantaanportissa. Illalla varmaankin vähän siivoilen, jumppaan kevyesti ja jos jaksan, teen vähän pyykkiä. Blogia teen myös!



Kenen kanssa nukuit? Mieheni kanssa. Nukahdimme käsi käteen.

Mitä luet tällä hetkellä? Olen hyvässä vauhdissa koukuttavaa lukuromaania Seitsemän sisarta. Sen on kirjoittanut Lucinda Riley, ja se on ensimmäinen seitsenosaista kirjasarjaa. Jokainen kirja kertoo yhdestä sisaresta, jonka tyttöjen isä, Papa Salt, on adoptoinut ympäri maailmaa. Ensimmäisessä osassa esikoinen Maia etsii juuriaan Brasiliasta. Jos tykkäät Kate Mortonista, niin tykkäät varmasti tästäkin. Toinen osa ilmestyy tänä keväänä.



Viimeksi katsottu elokuva? Apua - en muista! Mutta HBO on aktivoitu jälleen, sillä The Good Fightin toinen kausi on alkanut! Samoin Turn-sarjan viimeinen kausi on HBO:lla. Ja onhan siellä nyt muutakin kiinnostavaa. Westworldin toinen kausi tulee ensi kuussa, sitä sarjaa suosittelen todella, jos tykkää scifi-meiningistä!

Kuka soitti sinulle viimeksi? Mieheni soitti.

Kolme viimeksi tullutta tekstiviestiä? Työkaverilta: "Joo, kuulinkin jo A:lta, harmi!" Toiselta työkaverilta:"Ilmoita J:lle, hän hoitaa tykit kuntoon." Kolmas työkaveri lähetti hymiön. Tosi valaisevaa, hahhah!



Mitä lukee viimeksi lähettämässäsi tekstiviestissä?"Tykin valo on ihan sininen, apua!"

Kuka kirjoitti sinulle viimeksi Facebookin Chatissa? Ystävä, joka asuu Amerikassa. Pitää vastata hänelle vielä tänään.

Mille nauroit viimeksi? Eilen illalla, kun meillä oli miehen kanssa omat hoopot jutut. Eilen oli varsin verbaalisia vitsejä!



Viimeisin ostos? Eilen kävin apteekissa, on taas allergia-aika! Lisäksi ostin lääkkeen lisäksi heräteostoksena muutaman naamiopakkauksen. Olisivatkohan korealaista kosmetiikkaa.

Mitä pelkäät? En tällä hetkellä hirveästi mitään. Tai jos pelkään, en paljasta!

Minne haluaisit matkustaa juuri nyt? Jonnekin lämpimään, ihan vain loikoilemaan ja akkuja lataamaan. Mieluiten Kanarialle. Kaipaan lämpöä ja valoa, rentoa olemista ja kesää.



poolo Mango
bleiseri Filippa K
farkut G-Star Raw (similar)
bootsit Tommy Hilfiger (similar)
laukku Gucci
korvikset Dyrberg/Kern
kaulakorut Edblad ja Rebecca

Asu on ihan ehta päivän asu! Oli kerrankin hyvä hiuspäivä. Laitoin pitkästä aikaa Filipan jakkuni, ja alle Mangon poolon, jossa on taas heikkouteni, frillat kalvosimet. Farkut ovat mukavaakin mukavammat G-Starit, tosin tykkään enemmän sellaisista, joissa ei ole niin paljon stretchiä. Välillä sitä kaipaa ylle ihan tällaisia vuosikausia hyväksi koettuja yhdistelmiä!

Mukavaa keskiviikkoa!


*adlinks

Ei ateriaa ilman salaattia - viikunaa, leipäjuustoa ja siemensekoitusta

$
0
0
Viime lauantaina, kun illastimme Loisteessa, söin mahdottoman hyvän salaatin, jossa oli salaattien lisäksi viikunoita ja leipäjuustoa. Maku oli ihanan raikas, ja ajattelin heti, että jotain tämän tapaista voisi kokeilla kotonakin. 

Pidän kovasti salaateista alkuruokana, monesti perjantain ruokani on illalla ruokaisa salaatti kanan tai kalan kanssa. Pidän eniten salaateista, joissa on ripaus makeaa, kuten viinirypäleitä, päärynää tai hunajapohjainen kastike. Sen takia tämä viikunoilla ryyditetty salaatti vei kielen heti sen tehdessäni.



En osaa asetella salaattia hienosti, kuten ruokabloggaajat, mutta ehkäpä te osaatte paremmin! Hyvää se silti oli. Salaattiin tarvitset seuraavat aineet:

- erilaisia salaatteja (käytin tammenlehvää ja jäävuorta)
- babypinaattia
- porkkana ohuiksi nauhoiksi vuoltuna
- puolikuivia viikunoita
- leipäjuustoa
- sormisuolaa

Halutessasi voit lisätä sekaan siemeniä. Itse laitoin CoCoVin siemensekoitusta, jossa on kurpitsan-, pellavan- ja chiansiemeniä, goji- ja mulperimarjoja. Salaattiin tulee heti rapsakkaa puruvastusta.

En erityisemmin välitä salaatinkastikkeista, sillä minusta ainesosat maistuvat hyvältä sellaisenaan, mutta makeita elementtejä sisältävään salaattiin sopii valkoinen balsamico, joka on lempikastikkeeni.







Onneksi ainesosia on sen verran paljon jäljellä, että saan huomisillalle oikein muhkean perjantai-illan herkun!

Viikonloppu on niin tervetullut. Otin äsken "pienet" iltaunet, puoli kuudesta puoli seitsemään, enkä meinannut herätä ollenkaan... Pilkin ja pilkin, kunnes järki sanoi, että hei, et saa unta yöllä, jos et nyt nouse. Voi, oli se kovaa... Onneksi pari aamua saa nukkua pitkään, mutta ensi viikkoa haittaa se kellojen siirto, uh.

Leppoista illanjatkoa!


*CoCoVin tuote saatu

Kotona kotiasussa - ja parasta juuri nyt

$
0
0
Ihana vapaapäivä. Lötköinen lauantai. Sain itseni irti yövaatteista puoli kahden aikaan, oli ihan totaalilaiskotus päällä. Eipä silti, että tässä mitään ihmeempää olisi ohjelmassakaan. Olen maaliskuussa antanut itselleni luvan ottaa iltaisin rennommin, kyllä hommat hoituvat vähemmälläkin stressaamisella. Ja viikolla otin peräti kahdet päikkärit.

Pysähdyin miettimään, mikä on parasta juuri nyt. Niin monta kivaa asiaa on elämässä, jota en halua haudata arjen alle.

Olen ollut parina viime viikkona aika väsynyt, ja odotan kovasti pääsiäislomaa, jolloin saa olla iisisti neljä päivää. Alkuvuosi meni vähän suorittamisen puolelle, ja kuten joka kevät, kiireisimmät ajat töissä ovat edessä päin, ja meno kiihtyy vain toukokuun loppuun saakka.

En ole perimmäiseltä luonteeltani ollenkaan suorittajatyyppiä, vaan pikemmin sellainen happy-go-lucky-tyyppinen. Haluan opetella pois kiireen tunnusta ja itseaiheutetusta stressistä. Varsinkaan asioita, joihin ei voi vaikuttaa, on turha kuluttaa energiaa.

Kevät kuitenkin tulee, vaikka hitaasti. Yritän muistaa, että paras hetki on tässä, juuri nyt. On monia kivoja juttuja, joista voin olla iloinen joka päivä.




Valo. Vaikka kelloja siirretään, ja se saa ylimääräistä tuskastumista aikaan, on kuitenkin ihanaa, että on valoa. Kuvaaminenkin on helpompaa.

Hyvä kirja. Olen lueskellut Lucinda Rileyn Seitsemää sisarusta aina kun vain ehdin. En malttaisi laskea sitä käsistäni ollenkaan.




Uudet blogikuviot. Olen edelleen tosi innoissani SBM:aan siirtymisestä, kivoja juttuja edessä!

Itsensä haastaminen. Valokuvaus on edelleen työn alla, ja seuraavaksi pitäisi löytyä aikaa Lightroomin lataamiseen. Ehkä pääsiäisenä? Haluan varata siihen kunnolla aikaa, ei niin, että tunti arki-iltana ja toinen seuraavalla viikolla.

Ystävät. Vanhat ja uudet. Oltiin Mian kanssa eilen afterworkilla höpöttämässä kaikkea maan ja taivaan väliltä, ja olipa hauskaa. Aiotaan kehitellä jotain blogihommiakin yhdessä.



Hauskat menot. Olen ilmoittautunut muutamaan blogin kautta tulleeseen juttuun, ja mietin taas kerran miten voi olla niin vaikeaa saada itsestään illalla lähteminen. Kun kuitenkin sitten on kiva nähdä muita.

Liikunta. No, tämä on ollut nyt vähän sivussa, mutta yritän terästäytyä jo heti tänään. Namilakko on pitänyt viime viikkoa lukuunottamatta, jolloin söin neljänä päivänä hyvää. Palasin takaisin lakkoon, parempi näin. Liikkuminen on ollut tosiaan vähän laiskempaa, ja sen tuntee mm. jäykässä niskassaan.



Uudet kevätjutut. Kävin eilen kaupungilla ollessani Sauson liikkeessä Eerikinkadulla etsimässä kevyempiä hanskoja lämpimimpiin ilmoihin. Ettepä arvaa, millaiset valitsin! Yllätin itsenikin, sillä ostin kullanväriset, pronssinvihreään vivahtavan parin. Aivan huippuihanat! Olen nyt muutenkin innostunut surffailemaan kevätjuttuja ja inspiroitumaan niistä. Pitkästä aikaa olen selaillut Massimo Duttin sivuja.

Hiljaisuus. Onko mitään ihanampaa? Hektisen viikon jälkeen kuuntelen sitä kotona, vain tuuli ulvoo ympärillä.



Innostuminen. On mahtavaa, kun voi edelleen innostua asioista. Jos ei innostuisi mistään, elämä olisi aika tylsää. Innostun milloin mistäkin, valokuvaamisesta, siivoamisesta, liikunnasta, jostain työjutusta, vanhoista farkuista.

Huominen. Jos tänään ei onnistu, kokeillaan huomenna! Tomorrow is another day, sanoi Scarlett O´Harakin aikoinaan, ja näinhän se on.




neule Repeat Cashmere
farkut 2ndday
kello Mockberg
villasukat anopilta
korvikset Syster P


Mikä on sinusta parasta juuri nyt?

Leppoisaa lauantaita, ja huomenna vielä keittiöjuttua - mikä oli keittiömme viimeinen silaus, se selviää huomenna!

Maalaiskeittiön pintaremontti: tasojen viimeinen silaus Osmo Colorin Top Oil-öljyllä

$
0
0
Ai että, miten olen tykännyt meidän uudistetusta keittiöstä. Siellä on kiva viettää aikaa, ja sen siivouskin innostaa ihan eri tavalla kuin ennen. Rakastan tuota uutta väritystä ja yhtenäisyyttä talon muuhun uudistettuun sisustukseen. 

Viikko sitten keittiön tasot saivat vielä viimeisen silauksen, kun ne käsiteltiin Osmo Colorin  Top Oil -öljyvahalla kahteen kertaan. Pinnasta tuli kauniin himmeä. Mutta mikä parasta - öljy lisää tason nestekestoa, eli työskentely muuttui entistä vaivattomammaksi.

Ennen öljykäsittelyä taso vahattiin kahteen kertaan ebenpuun värillisellä Osmo Color-puuvahalla, mikä antoi pinnoille tumman sävyn. Pinta oli kiiltävä. Top Oil -puuöljy sen sijaan antaa nesteenkestoa ja suojaa tasoja kotitalouskemikaaleilta ja värjääviltä nesteiltä. Se on myös turvallinen, sillä se perustuu luonnon kasviraaka-aineisiin.

Lopullinen pinta on kauniin himmeä, ja nyt viikon jälkeen pinta alkaa olla saavuttanut lopullisen kovuutensa.



Kuivumisaika käsittelykertojen välillä oli vuorokausi. Toisen kerran jälkeen kuivatimme tasoa pari vuorokautta ennen tavaroiden paikoilleenlaittoa.






Kyllä, olen altis vaikuttajille - hankin mustan korin. En muista, kenen kuvissa sen näin, mutta tykkään kovasti!





Nytpä luulen, että remontit ovat tälle vuodelle tässä. Kesällä maalaillaan taloa ja jos pihakeinu saataisiin vihdoin viimein kunnostettua.

Leppoisaa sunnuntaita!


Ps. Vinkkaan vielä, että Boozt* on aloittanut kevätalen, -20%, lähes kaikesta!

Ei kannata hävittää lempivaatteitaan - flarefarkkujen uusi tuleminen

$
0
0
Välillä tuntuu siltä, että oli farkkupari minkä mallinen tahansa, se on aina muodissa. No, nyt ainakin näkee flare-malleja tosi paljon. Ne jakavat mielipiteitä, toiset tykkäävät, toiset eivät. Minä tykkään! Omat flareni ovat ainakin kymmenen vuotta vanhat, ja niissä on sen ajan mukaan hurjan matala vyötärö. Rakastan niitä silti, ne ovat hyvännäköiset päällä ja huippumukavat.

Ei siis kannata heittää lempivaatteitaan pois, ne saattavat palata jossain kohti muotiin, ja hoksaat taas, miten paljon niistä tykkäät.

Farkkuni ovat Replayt, ja ostettu Maranello Outletista Korkeavuorenkadulta. En edes muista, monestiko ne on blogin kuvattu, mutta monesti. Tykkään niistä erityisesti jakun tai bomberin kanssa. Zaran musta bomber on jo sisällä liian kuuma, mutta kohtahan sitä voi pitää ulkona.

Toinen uusi tuleminen vaatekaapissani ovat poolot. Olen tosi tarkka kauluksen kanssa, se ei saa kiristää ja puristaa. Mangon viskoosipoolot ovat ihania juuri tähän kauteen, lämpimiä, muttei liian kuumia.






bomber Zara (similar, similar)
knit Mango (similar)
jeans Replay (similar)
boots Tommy Hilfiger (similar)
vyö Abro
korvikset Edblad

Onko teillä jokin vaatekappale, jota ette malta kierrättää tai laittaa pois? Joka on ehkä kokenut uuden tulemisen?

Tänään suhaan töiden jälkeen vielä kosmetologille. Iho on hyvässä kunnossa, mutta puhdistuksessa olen käynyt viimeksi syksyllä. Ihanaa, kun on maaliskuun viimeinen viikko, tästä se alkaa - kevät!

Mukavaa maanantaita!

Tarinoita kodin esineistä

$
0
0
Kotijutut ovat olleet aina suosittuja tekstejä, ehkäpä siksi, että ne ovat kuitenkin sivuosassa blogissani. Kuitenkin olette varmaan huomanneet tämänkin jutun esineitä asukuvien taustalla, ja olen joistakin kertonutkin.

Minulle ja meille yhdessä on tärkeää, että ympärillämme on esineitä, joilla on jonkinlainen tarina. En pidä liioista pikkuesineistä, enkä sieluttomista asioista. Meidän taulumme ovat reissuilta kerättyjä, mm. yläkerrassa on litografia-seinä, jota on kohta kaksikymmentä vuotta kerätty matkoiltamme. Portaikkoa koristavat valokuvat.

Mutta mitäs muita tärkeitä asioita meidän kodista löytyykään...



Oliivipuiset, kaiverretut pallot

Pallot on ostettu meidän ensimmäiseltä reissulta Mallorcalle vuotta 2001. Saaren keskellä oli pieni paikka, jossa oliivipuusta valmistettiin mitä kauniimpia esineitä. Ostimme salaattiottimia tuliaisiksi, ja itsellemme valikoimme näitä koristepalloja. Ne ovat olleet aina näkyvillä, ainoastaan jouluna, kun on muitakin koristuksia, siirrän ne kaappiin. Tuontapaisia palloja näkyi aikoinaan paljon El Mueble-lehdessä, joka oli silloin suosikkini.



Ensikengät

Ensikenkäni olivat suutarin tekemät, nahkaiset pieksut. Minulla oli myös pienet varsisaappaat. Onneksi pikku pieksut ovat säilyneet, ja ne ovat nykyään esillä lasirasiassa.



Talonpoikaissohva

Sohva on äitini puolen suvusta, muistaakseni isoäitini isoisän. Meniköhän oikein? Se oli pitkään punaiseksi maalattuna vanhemmillani, sitten mökillä saunakamarissa, sitten meillä entisöitynä. Nukuin siinä aikoinani, olihan se vähän lyhyt minullekin, mutta sain aina hyvät unet siinä.

En kuitenkaan pitänyt ootrauksen kellertävästä väristä, joten maalasin sen valkoiseksi. Sarjaan kuuluu myös pikkupöytä ja arkku.



Afrodite

Pikku patsaan olemme saaneet tuliaisena vanhemmiltani Kreikan-matkalta. Yksinkertainen, klassisen kaunis patsas on asustellut takanreunalla jo monta vuotta.



Kaappikello

Kellomme on isän tekemä, ja perinteistä pohjalaismallia. Sen nimi on Hiljainen kaunotar, sillä siinä ei ole äänekästä koneistoa. Kaappikellon väritys tehtiin kodin entisiin väreihin, nykyään varmaan valitsisin harmahtavan sävytyksen. Mutta todellinen kaunotar kello on!



Puurasia

Puurasia on tosi vanha, ja sen on tuonut minulle lahjaksi isä silloisesta Neuvostoliitosta. Rasia on pehmustettu. Monet vuodet se palveli korurasiana. Olin varmaan kymmenvuotias, kun sain sen, ja se on kulkenut mukana siitä lähtien.



Seinävalaisimet

Pianon päällä olevat seinävalaisimet ovat myös matkamuisto Mallorcalta. Toimme ensimmäiseltä reissultamme aika tavalla kaikenlaista sisustustavaraa. Varjostimet ovat vaihtuneet muutaman kerran, nykyiset mustat ovat Cobellosta. Rakentaessamme taloamme mietimme pianolle paikan, ja valaisimille niiden päälle.



Arabian kulhot

Kulhot ovat minulle erityisen tärkeät, sillä ne ovat olleet isoäitini. Suurempi palvelee jouluisin puurokulhona, molemmat ovat olleet myös keittiössä tavaroiden säilytystä varten. Myös ruukkukukat näyttävät niissä kivoilta.



Kynttilänsammutin

Niistäjän olen saanut lahjaksi ystävältäni, ja se taitaa olla muistaakseni Pentikin valikoimista. Tuossa tiikkikaapin kannella se on majaillut sen viisitoista vuotta, jonka olemme tässä talossa asuneet.

Takana oleva keramiikkakulho on isän matkatuliaisia Keski-Aasiasta. Se on vasta esiintynyt jossain postauksessa. Settiin kuuluu myös kuusi pientä kulhoa. Viime kesänä, kun vanhempan luopuivat mökistään, saimme ottaa mitä sieltä toivoimme, ja toivoin näitä. Ja meillä ne nyt ovat.



Keraaminen lautanen

Lautanen on matkamuisto Portugalin Algarvesta, Lagos-nimisestä kaupungista. Siellä lomailimme kaksi viikkoa vuokraamassamme talossa. Lagosista löytyi aivan uskomaton keramiikkakauppa, ja lautanen on sieltä. Se on minusta ihan uskomattoman kaunis, käsinmaalattu esine.



Tarjoiluvälineet

Matkamuistoja, matkamuistoja... Tarjoiluvälinesetti on Mallorcalta, ja ollut talossamme alusta asti samaisella paikalla. Peugeotin myllyt ovat vanhemmiltani, ja keittiön uusi väritys inspiroitui niistä.



Puinen rasia

...on matkamuisto, Mallorcalta niin ikään, ja oliivipuuta. Siellä säilytetään piuhoja..

Nämä ja monet muut, tarkoin valitut ja rakkaat esineet muodostavat osansa meidän kodin sisustuksesta. Meidän kodissa näkyy kerroksellisuus ja patina, ja se tekee kodista meille oman ja rakkaan. Onko teillä joitain esineitä, jotka ovat tärkeitä ja pysyneet mukana vuodesta toiseen?

Kaunista päivää!

Kellohelmainen puuvillamekko

$
0
0
Ihanaa, huomenna alkaa neljän päivän vapaa, ja kyllä tulee niin paikalleen. On ollut aika haipakka ja kiireinen viikko, mutta paljon mukavia asioitakin on tapahtunut. 

Kevätfiilistä tuo kellohelmainen Zaran mekko, jota kohta voi alkaa pitää ohuempien saappaiden kanssa. Olenkin ihan valmis heivaamaan karvakengät komeronpohjalle, tai minne ikinä, nyt saisi alkaa jo kevät ihan oikeasti.

Viime viikonlopun otin iisimmin, mutta minkä taakseen jättää, sen edestään löytää... Huomenna kuitenkin lähden kaupungille, menen tutustumaan mielenkiintoiseen vaatebrändiin, josta tulee juttua myöhemmin blogiin. Iltapäivällä treffataan Mian kanssa, ja lyödään pohjalaispäämme yhteen, jospa keksisimme juttuaiheita blogeihimme.

Perjantaina tehdään pääsiäissiivoukset. Haen vähän kukkia ja pajunkissoja koristeeksi, ja mietin viikonlopun syömisiä. Jotain vähän parempaa ruokaa olisi kiva tehdä, vaan enpä ota siitä mitään painetta. Ja sunnuntai-iltana tapaamme ystäväpariskuntaa, ja menemme syömään ja juttelemaan. Niin kivaa!

Viikonloppuna sain myös suru-uutisia, ja huhtikuussa on yhdet hautajaiset tiedossa. Niin se elämä menee, välillä on iloa, välillä suurta surua.




Jotta ei uisi liian syvissä vesissä, elämään pitää tuoda myös kepeyttä. Olkoon sitä tänään vaikka tuo Zaran mekko, joka odottaa lämpimämpiä päiviä. Mekko on epätyypillinen omaan tyyliini, mutta mikä pakko sitä on yhteen tyyliin orjautua. Jos tekee mieli laittaa kellohelma päälle, laitan.






dress Zara
boots Tommy Hilfiger
earrings SysterP
cuff Daniel Wellington


Teen vielä töitä, huomiset tunnit ja yhden uuden biisin valmistus vievät loppuillan. Iloista iltaa teille!


*adlink
Viewing all 1460 articles
Browse latest View live